elintarvikkeet

40 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Ostin ulkomailla leipää, missä luki yhtenä aineena "fortified flour" . Mitä se on suomeksi, mitä leivässä täällä lukee? 37 29.11.2021 Fortified flour viittaa ns. rikastettuun tai täydennettyyn jauhoon. Lese on viljakasvien kaikkein ravitsevin osa, mutta usein se poistetaan osana viljantuotantoprosessia. Näin ollen jauhetusta viljasta katoaa samalla ravintoaineita. Rikastettuun jauhoon niitä puolestaan lisätään uudelleen. Englanniksi tehdään erottelu sanojen fortified flour ja enriched flour välille, mutta suomeksi tällaista eroa ei ilmeisesti ole. Viimeksi mainittuun lisätään yleensä vain sellaisia ravintoaineita, joita käsittelemätön vilja sisältää jo luonnostaan, kun taas fortified flourin kohdalla siihen saatetaan laittaa mukaan myös ravintoaineita, joita siinä ei luontaisesti esiinny. Yhdysvalloissa vehnän suhteen tällaisia ovat ainakin olleet kalsium ja A-vitamiini...
Mikä on yleisen terveyden, verisuonten ja sydämen terveyden kannalta paras ja terveellisin vaihtoehto, jos elintarvikkeella ei ole sydänmerkkiä: vähemmän… 49 7.10.2021 Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella. Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen. Sydänliitto...
Miksi joissain ravintoloissa riisiä laitetaan suolapurkkeihin? 81 5.10.2021 Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen. Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Kysymys kanansiivistä, eli esim Kariniemen liekkisiipi maustettu. Pakkaus painaa 700 gr, ja 100 gr kalorit on 172 kcal. Mutta tähän summaanhan lasketaan mukaan… 80 19.7.2021 Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym. Lähde: https://www.kariniemen.fi/
Kuivatut herneet ja pavut pitäisi liottaa ja keittää ennen syöntiä, jotta niissä olevat myrkylliset yhdisteet hajoaisivat. Onko niitä yhdisteitä myös tuoreissa… 246 15.3.2021 Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.  Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä. https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/  
Onko missään laskelmaa kuinka paljon lisäaineita jää pois elimistöstä mikäli jättää teollisesti prosessoidut einekset pois ostoskorista ja päättää valmistaa… 69 5.3.2021 Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä  ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.  Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk… En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön luontaisesti vai...
Kuinka suuri on sokerin osuus ihmisten elintarvikeostojen kustannuksista? 94 14.12.2020 Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_…
Onko kahvipensasta löydetty luonnonvaraisena Etelä-Amerikasta? 72 23.7.2020 Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.  Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494   Muita lähteitä:  https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-wild-coffee-amongst-kews-haul-new-...
Mikä oli peruselintarvikkeiden hintataso 1800 - 1900 lukujen vaihteessa? Entä sotavuonna 1943? 142 28.1.2020 Peruselintarvikkeiden hintatason tietoja 1800 - 1900 lukujen vaihteessa ja sotavuonna 1943 voi katsoa seuraavista julkaisuista: Suomenmaan tilastollinen vuosikirja 1901:www.doria.fi/handle/10024/67197 > Avaa tiedosto > sivu 30 Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945:www.doria.fi/handle/10024/69239 > Avaa tiedosto Muuta:www.jyrkinen.fi/historia/elintarviketilanne-1941-1942.html Lisätietoa: Kansallisarkisto
Mite vakiintunut elintarvikkeiden pakkauskoot? Esim 1 litra maitoa , 500g voita, 400g jauhelihaa jne. 192 1.10.2018 Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla. Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa. Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan markkinoille. Sitä ei kerrota,...
Kahvila/ravintolayritysten hävikkiruoka 241 8.2.2018 Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä: https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta. https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf    
Jokin aika sitten uutisoitiin riisin sisältävän arseenia. Todettiin myös, että arseenista huuhtoutuu pois ainakin huomattava osa, jos riisiä liottaa vedessä… 366 30.1.2018 Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita: Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet. Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain noin 2 rkl....
Onko kasvisnakki nakki? Eli siis onko nakki lihatuotteeseen viittaava nimi, vai onko nakki ennemminkin muoto? 711 8.1.2018 Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan, vaikka sanan alkuperäinen...
Kuinka pitkään ja MITEN maito säilyy? Ostin 22.2 luomumaidon minkä viimeinen päivämäärä on 10.3. Aika monta päivää... 620 24.2.2016 Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta. Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa. Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa. Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta: http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095… http://www....
Kuinka paljon supermarkettien tuotevalikoima on kasvanut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana? Siis kuinka paljon enemmän valinnanvaraa kuluttajalla on, kun… 525 1.12.2015 Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan. Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä. Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi: http://www.kesko.fi/yritys/Historia/ http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Mitä tekee kaupungin hygieenikkoeläinlääkäri? Onko hänellä jotain tekemistä elintarvikkeiden ja elintarvikevalvonnan kanssa, mitä? (Kysymyksen herätti… 1494 15.4.2015 Hygieenikkoeläinlääkäri on ympäristö- ja elintarvikehygienian erikoiseläinlääkäri, jonka pääasiallisin tehtävä on eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden valmistuslaitosten valvonta. Hänen toimenkuvaansa voi sisältyä myös muita elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon kuuluvia töitä.
Jos ostan kaupasta parin kilon kimpaleen vakuumiipakattua ilmakuivattua kinkkua (parma- tai serrano-), niin kuinka kauan se säilyy syömäkelpoisena kotioloissa… 1399 19.3.2015 Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä. Lähteitä: http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd… http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/ http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
Onko olemassa (suomen- tai englaninkielistä) listaa kaikista ruoista (mukaan lukien hedelmät ym.) ja juomista, jotka sisältävät kofeiinia? Kiinnostuin aiheesta… 434 17.11.2014 Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa. Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä: http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01… Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja: http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el… http://...
Mistä juontaa teemakkaran nimi? 15483 26.8.2014 Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan teemakkara on keittomakkaroihin luettava leikkelemakkara, jossa on lisänä silavakuutioita (s. 577). Lihatiedotus.fi-sivuston mukaan leikkelemakkarat ovat vähintään 65 asteessa hauduttamalla, keittämällä tai muuten kypsennettyjä makkaroita, joita käytetään leikkeiksi (mm. lauantai-, tee-, pekoni- ja balkaninmakkarat). Saman sivuston mukaan teemakkaran nimi on todennäköisesti tullut saksalaisen Teewurst-makkaran nimestä, vaikka Teewurst onkin aivan eri makkara kuin suomalainen versio. http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/Liitetiedostot/Makkarapaketti_2808201… On arveltu, että makkaroiden nimi juontaisi juurensa tapaan tarjota makkaravoileipiä teen kanssa, mutta tälle ei löytynyt...
Mitä tarkoitetaan varastotaloudella? Mistä saisin siitä tietoa? 773 14.11.2013 Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa. Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä. http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista