avioliitto

36 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin saaristosta kertovaa romaania, joka on tullut uudestaan suosituksi. Olen lukenut kirjan kauan sitten (30 v.) Kysymys ei ole Anni Blomqvistin, Myrskyluoto… 43 11.6.2021 Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Mikä kotimainen kirja? Mies lähtee mökille saareen pakoon/pohtimaan huonoa parisuhdetta. Kuksan ei häntä kaipaa jättämiensä viestien johdosta. Hän ryhtyy… 82 27.7.2020 Etsitty kirja saattaisi olla Harri Närhen Palava pensas. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25687
Voiko avioliittoon mennä ilman kihlausta? 135 17.7.2020 Suomessa ei voi. Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta. Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut." Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.  Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
16-vuotispäivän merkitys Yhdysvalloissa? 305 3.7.2020 Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta. Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
Esitin kysymyksen verbin solmia käytöstä avioliiton yhteydessä. Sain vastauksen. Ymmärsin solmun solmimisen, ymmärsin asian loppuun saattamisen, päättämisen jo… 114 8.10.2019 Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con… Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä. Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Mistä tulee verbi solmia, kun puhutaan avioliiton solmimisesta? Onko joskus tehty solmu asian vahvistamiseksi? 256 1.10.2019 Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen. Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia. Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Joanna Lymley Silkkitiellä -sarjassa oltiin japanilaisessa Yakuojin temppelissä jossa haastateltiin Fujuko Yokoa joka on MUNKKI NELJÄNNESSÄ POLVESSA. Miten voi… 149 24.7.2019 Japanilaisen buddhalaisuuden erikoispiirteitä on, että munkkien on hyväksyttyä ja melko tavallistakin mennä naimisiin ja saada lapsia, sillä Japanin yleisimpien buddhalaisuuden koulukuntien piirissä munkeilta ei vaadita selibaattilupausta. Taustalla on pitkä traditio, josta erikseen on syytä mainita Jodo Shinsu -koulukunnan (shin-buddhalaisuuden) perustajan Shinranin (1173-1263) esimerkki ja opetukset. Käytännössä munkkien avioliitot alkoivat kuitenkin yleistyä vasta 1870-luvulla, jolloin Japania uudistanut (ja buddhalaisuutta heikentämään pyrkinyt) Meiji-hallinto laillisti munkkien avioliitot. Laki ulotettiin koskemaan myös nunnia, mutta tästä huolimatta nunnien avioliitot ovat Japanissa edelleen huomattavasti harvinaisempia kuin munkkien...
Kuinka monta prosenttia Suomen aikuisväestöstä on naimisissa? 320 20.2.2019 Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Romaani ortodoksijuutalaisen naisen elämästä, avioliitosta ja perheestä 385 15.10.2018 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani. "Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan. Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… 239 4.8.2018 Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Mihin vuoteen asti Titta Karakorpi oli naimisissa tänään 23.3. kuolleen elokuvaohjaaja ja näyttelijä Jaakko Pakkasvirran kanssa? 1486 26.3.2018 Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta. Lähde: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto  ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv. ISBN 951-31-0236-X l
Kun nainen 1800-luvulla jäi leskeksi, hänestä tuli lastensa holhooja ja täysivaltainen itsensä suhteen. Miten kävi täysivaltaisuuden ja lasten huoltajuuden,… 528 5.12.2017 Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen  eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden." https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html    Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin. Lehti löytyy Helmet...
Vanhempieni häälajahjassa 70 luvulla oli liitettynä kauli ja huopikkaat. Kaulimeen oli kirjoitettu humoristinen runo josaa äidin muistinmukaan oli jotain… 602 31.7.2015 Olisikohan kyseessä tämä?: Suudelma on lataus / kihlaus on pamaus / aviolitto on sodanjulistus Jos ei ole, ilmoita, niin etsitään uudelleen.
Mistä tulee sana "osoite" sekä "avio"? 597 9.7.2015 Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta. Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853. Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b… Lähteitä: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009) Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002) http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/ http://www.suomisanakirja.fi/
Työkaverini kanssa kahvitauolla HUUMORILLA mietittiin kun menee ostamaan arkkua juuri kuolleelle aviovaimolle niin ostanko arkun nykyiselle vai entiselle… 652 17.2.2015 Hei! Koska hän on kuollut niin lain mukaan avioliitto on purkautunut eli entinen on, kauniimmin sanottuna edesmennyt kts laki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Asiakas etsii vanhaa (1920/30/40-luvulta?) kirjaa, jonka juoni on suurin piirtein seuraava: Kaksi sisarta on rakastunut samaan mieheen, joka muuttaa Uuteen… 773 24.9.2014 Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948). "Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Etsin sopivaa monologia, kuunnelmaa tai mietelmää esitettäväksi häihin. Esitys voi olla esim. morsiamen, sulhasen, morsiamen äidin jne. näkökulmasta. Ei… 1200 7.7.2014 Hääkirjoista voi löytää vinkkejä puheisiin. Esimerkiksi: - Kaunisto, Tiina-Emilia & Erika Voutilainen: Siksi tahdot, hääkirja. "Puheen voi pitää se, joka osaa" sisältää vinkkejä vanhoista häätavoista ja -perinteestä. - Pia Jokela & Pia-Riitta Korvenheimo: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja. "Leikkejä ja ideoita juhlapaikalle", puheita ja lauluja. - Koivula Kirsti: Onnistuneet häät, seremoniamestarin ja hääparin opas. Humoristisia teoksia mm. - Hans Bengtsson: Myötä- ja vastamäessä: avioliiton onnea ja ongelmia - 101 vinkkiä miten pidätte rakkautenne elävänä - Ted Spiker & David Zinczenko: Mies, rakkaus & seksi Nettisivustoja: - http://www.haat.fi/haku?q=h%C3%A4%C3%A4perinteet - http://www.naimakaupat.com/...
Suomen lapsiasiamies otti esille sen, että alle 16 vuotiaana erityisluvalla solmittuja avioliittoja Suomessa pitäisi saada vähemmäksi. Kuinka nuori voi… 1564 15.5.2013 Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa: Avioliiton esteet 4 § (16.4.1987/411) Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias. Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää. Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Kirjailija ja tv-tuottaja Grethe Dirckinck-Holmfeld on haastatellut tanskalaisia 6−10-vuotiaita lapsia erilaisista aiheista ja koonnut sitaateista… 884 9.3.2013 Kyllä nämä HelMet-kirjastoista löytyvät kaikki kahdeksan suomeksi. Kolme niistä on myös ruotsiksi saatavana. Linkki kirjailijan tuotantoon HelMet-tietokannassa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGrethe%20Dirckinck-Holmfeld…
Olen kadottanut lastenkirjan, joka oli minulle lapsena todella merkittävä. Tämä kirja on ilmestynyt Suomessa/suomennettuna(?) luullakseni 1970-1990 … 1265 18.10.2012 Kadonnut ja kaivattu lastenkirja saattaisi olla Alfred Könnerin Hipsukka (Otava, 1975). Siinä soma hiirineiti Hipsukka löytää maasta pennin kolikon, ostaa kaalinkerän ja rakentaa siitä itselleen talon. Sitä ihailemaan ja Hipsukkaa kosimaan saapuu monenmoista kulkijaa: lammas, kukko, sammakko, nuori hiiriherra. Hipsukka hylkää kaikki sulhaskandidaatit, koska yksikään heistä ei osaa laulaa kauniisti. Vasta uljas kissaherra moottoripyörän selässä hurmaa Hipsukan laulullaan (ajoneuvoa ei mainita tekstissä, se esiintyy vain kuvituksessa). Häät vietetään ja kissa asettuu kehräten taloksi. Rakkaustarina saa onnettoman lopun, kun kissa epähuomiossa nielaisee hiiren - ja siitä lähtien kissat ja hiiret ovat olleet toistensa vihollisia.