avioliitto

44 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kaarinan kirkonkirjassa on 1874 merkintä avioliittoon kuulutuksesta, jossa mainitaan että Lysn. uttogs brudgummen (kuulutuksen haki/otti sulhanen) och brudens… 74 19.2.2024 Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja,  joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne. Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan. Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina.  Kuulutuksen otti morsiamen...
Avioerolaki uudistui 1987 siten, että enää ei tarvittu vakavaa avioliittoon kohdistuvaa rikettä syyksi erolle. Tuosta ennen vuotta 1987 voimassa olevasta… 306 4.7.2023 Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. ​missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988. Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero. Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä). Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234​ säädösmuutoskortilta.​ Voit siis myös verkossa selailla...
Saako velipuolen kanssa muuten mennä naimisiin? 448 20.5.2023 Suomen avioliittolaki sanoo näin: "7 § (16.4.1987/411) Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon. 8 § (20.1.2012/23) 8 § on kumottu L:lla 20.1.2012/23. 9 § (16.4.1987/411) Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa. 9 a § (20.1.2012/23) Mitä 7 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, kun sukulaisuussuhde on syntynyt adoption seurauksena." Finlex Avioliittoon eivät...
Onko avioehto automaattisesti molemminpuolinen. Ts jos vain toisella on avioehto, pitääkö myös toisella olla (oma) avioehto perintönsä turvamiseksi omille… 102 14.4.2023 Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon. Lähteet ja lisätietoja DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3  
Kaunokirja, joka kuvaa ikääntyneen avioparin vieraantumista toisistaan. 106 22.3.2023 Tässä joitakin kirjavinkkejä. Gulliksen, Geir: Kertomus eräästä avioliitosta Sandström, Peter: Rakkaus on kesy eläin Shields, Carol: Kuiva kausi Starnone, Domenico: Solmut Vann, David: Kylmä saari
Kun lapsi kuolee tapaturmaisesti esim. hukkuu kotirantaan tai jää oman isän ajaman traktorin/työkoneen alle. Eli lapsen vanhempi on osallisena oneettomuuteen… 276 16.9.2021 Lapsen kuoleman vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu useassakin tutkimuksessa. Esimerkiksi Sosiaalilääketieteen Aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa Vanhempien parisuhteeseensa toivoma tuki lapsen kuoleman jälkeen kerrotaan, että lapsen kuoleman kokeneiden parien joukossa erot ovat yleisempiä kuin muilla pareilla. Eri kuolemansyiden vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu vain vähän. Esimerkiksi Family Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa Bereavement and divorce: Does the death of a child affect parents’ marital stability? esitetään, että jos toinen vanhempi on ollut osallinen lapsen kuolemaan, voi puolisoiden surureaktiot poiketa toisistaan. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että vähäinen tutkimus...
Mitkä olivat säännöt kuulutuksesta ennen vihkimistä 1980 luvulla? Esim pakollisuus ja aika ennen aviota? 184 12.8.2021 Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta  voi lukea kuuluttamisesta: Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®  Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:  Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Mistä kirjasta löytäisin tiedon minkälainen oli keskiaikainen avioliittolaki? 101 12.7.2021 Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.   
Etsin saaristosta kertovaa romaania, joka on tullut uudestaan suosituksi. Olen lukenut kirjan kauan sitten (30 v.) Kysymys ei ole Anni Blomqvistin, Myrskyluoto… 238 11.6.2021 Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Mikä kotimainen kirja? Mies lähtee mökille saareen pakoon/pohtimaan huonoa parisuhdetta. Kuksan ei häntä kaipaa jättämiensä viestien johdosta. Hän ryhtyy… 273 27.7.2020 Etsitty kirja saattaisi olla Harri Närhen Palava pensas. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25687
Voiko avioliittoon mennä ilman kihlausta? 280 17.7.2020 Suomessa ei voi. Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta. Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut." Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.  Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
16-vuotispäivän merkitys Yhdysvalloissa? 2091 3.7.2020 Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta. Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
Esitin kysymyksen verbin solmia käytöstä avioliiton yhteydessä. Sain vastauksen. Ymmärsin solmun solmimisen, ymmärsin asian loppuun saattamisen, päättämisen jo… 244 8.10.2019 Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con… Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä. Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Mistä tulee verbi solmia, kun puhutaan avioliiton solmimisesta? Onko joskus tehty solmu asian vahvistamiseksi? 579 1.10.2019 Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen. Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia. Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Joanna Lymley Silkkitiellä -sarjassa oltiin japanilaisessa Yakuojin temppelissä jossa haastateltiin Fujuko Yokoa joka on MUNKKI NELJÄNNESSÄ POLVESSA. Miten voi… 257 24.7.2019 Japanilaisen buddhalaisuuden erikoispiirteitä on, että munkkien on hyväksyttyä ja melko tavallistakin mennä naimisiin ja saada lapsia, sillä Japanin yleisimpien buddhalaisuuden koulukuntien piirissä munkeilta ei vaadita selibaattilupausta. Taustalla on pitkä traditio, josta erikseen on syytä mainita Jodo Shinsu -koulukunnan (shin-buddhalaisuuden) perustajan Shinranin (1173-1263) esimerkki ja opetukset. Käytännössä munkkien avioliitot alkoivat kuitenkin yleistyä vasta 1870-luvulla, jolloin Japania uudistanut (ja buddhalaisuutta heikentämään pyrkinyt) Meiji-hallinto laillisti munkkien avioliitot. Laki ulotettiin koskemaan myös nunnia, mutta tästä huolimatta nunnien avioliitot ovat Japanissa edelleen huomattavasti harvinaisempia kuin munkkien...
Kuinka monta prosenttia Suomen aikuisväestöstä on naimisissa? 929 20.2.2019 Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Romaani ortodoksijuutalaisen naisen elämästä, avioliitosta ja perheestä 682 15.10.2018 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani. "Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan. Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… 376 4.8.2018 Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Mihin vuoteen asti Titta Karakorpi oli naimisissa tänään 23.3. kuolleen elokuvaohjaaja ja näyttelijä Jaakko Pakkasvirran kanssa? 2636 26.3.2018 Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta. Lähde: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto  ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv. ISBN 951-31-0236-X l
Kun nainen 1800-luvulla jäi leskeksi, hänestä tuli lastensa holhooja ja täysivaltainen itsensä suhteen. Miten kävi täysivaltaisuuden ja lasten huoltajuuden,… 936 5.12.2017 Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen  eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden." https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html    Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin. Lehti löytyy Helmet...