Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee...
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
FinEd.fi listaa suomalaisten yliopistojen väitöskirjoja vuosittain. Fined.fi
Koska haku sieltä on hieman hankala, kokeilin myös Helda-hakua. Se hakee Helsingin yliopiston väitöskirja-aineistoja. Asiasanoiksi pistin asiakasläht* työyht*. Haku löysi 24 tuoreehkoa väitöstä esim.
Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Ruokolainen, Mervi; Ylinen, Tyyne; Ruotsalainen, Maarit (Tampereen yliopisto, 2018),
Palveluohjaus aikuissosiaalityössä : Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Pääkkönen, Arja (Helsingin yliopisto; University of Helsinki; Helsingfors universitet, 2018)
ja Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena : Kuvastin-menetelmän...
Runsaudensarvi oli antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä yltäkylläisyyden symboli. Kuvissa se esitetään kukkia ja hedelmiä pursuavana sarvena tai sarven muotoisen astiana. Latinaksi runsaudensarvi on cornu copiae, joka tulee sanoista cornu (sarvi) ja copia (runsaus).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/runsaudensarvi?searchMode=all
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runsaudensarvi
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "köykäinen" merkityksiä ovat kevyen lisäksi mm. vaivaton, heppoinen tai vajavainen. Mainitsemassasi artikkelissa köykäisyyksillä luultavasti tarkoitetaan heikkouksia tms. vajavaisuuksia.
Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/k%C3%B6yk%C3%A4inen?searchMode=all
Periaatteessa melkein kaikkia metalleja voi kierrättää. Poikkeuksena ovat radioaktiiviset ja myrkylliset metallit (esim. uraani, elohopea).
Ohjelma metallien kierrättämisestä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50250005
Elohopeaa sisältävien lamppujen kierrättämisestä:
http://www.elker.fi/elker/ajankohtaista/faq/lamppujen-kierratys-faq
Harvinaisten maametallien kierrätyksen haasteista:
https://eetti.fi/2019/03/13/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametall…
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli…
Kyseinen ompelukone on sarjanumeron perusteella Singer 328K, joita valmistettiin vuonna 1964. Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
Sitruunahappoa voi kyllä käyttää huuhteluaineena, mutta arviot siitä, miten paljon sitä pitää laimentaa, vaihtelevat melko paljon. Keskimäärinen ohje näyttäisi olevan, että jauhemaista sitruunahappoa pitää laittaa noin 100 - 150 g yhteen litraan vettä, ja tislatun veden käyttämisestä on hyötyä. Viitsiväinen voi testata liuoksen pH:n mittausliuskalla, etikalla se on 2 - 3, joten samaan pitäisi pyrkiä myös sitruunahappoliuoksen kanssa.
Helmet kirjastoissa uusin Graafisen suunnittelun sanakirja on vuodelta 1987 GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN SANA JA OPASKIRJA / KARL-ERIK ÅBERG (tarkennettu haku Graafinen suunnittelu ja sanakirjat) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28graafinen%20suunnittelu%29%20%28sanakirjat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Englanninkielinen opas löytyy vuodelta 2006 The visual dictionary of graphic design / [Gavin Ambrose, Paul Harris]
Haulla Graafinen suunnittelu ja sanasto sekä rajaamalla sanakirjoihin löytyi vuodelta 2010 Graafisen alan sanasto / [toimittanut Pertti Koskinen] https://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Kuulostaa siltä, että joko aineiston nimekkeestä puuttuvat niteet tai ne kaikki ovat käsikirjasto kappaleita.
Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiasta tarkemmin. Helmet kirjastot
Voit kysyä asiaa myös Helmet chatissä. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero varausta varten.
Vielä ei ole kirjaa ainoastaan Baked Oats -tuotteista. Suomennoskin vielä hakee muotoaan. Onko kyse kaurapaloista,-puikoista vai paistetusta kaurasta.
Netistä löytyy jo reseptejä sekä kaurapaloille että kaurapuikoille. Esim. Vaimomatsku ja Fatzer.fi Kaurahiutaleita käyttämällä voi myös valmistaa aterian, vaikka kaappi ammottaisi tyhjyyttä. Kotikokki.net Kenties paluun tekee myös perinteinen kaurapaistos? Martat
Viime vuonna on ilmestynyt kirja kauran terveysvaikutuksista. Kirjassa on myös reseptejä kaurasta. Helmet-hausta (tarkennettu haku) sen löytää hakusanoilla kaura ja keittokirjat. Kaura : herkullisia kaurareseptejä & hyvinvointia kaurasta / Arja Elina Laine, Anni-Sofia Savela ...
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri...
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
Lähetin juonet postituslistallemme.
Kollegat Helsingistä ja Rovaniemeltä tiesivät, että jälkimmäinen juoni on Stephen Hallin Haiteksti.
Toivottavasti ensimmäinenkin ratkeaa piakkoin. Lisään tiedon vastaukseen, kun se selviää. Tai kenties joku palstan lukija tietää, ja lisää sen kommenttina.
