Lastu-kirjastoista Eläinmaailma-lehteä ei enää löydy, mutta sitä voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Muita eläinaiheisia lehtiä meiltä löytyy valikoimista, esimerkiksi Linnut, Tiede Luonto sekä Suomen luonto.
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon...
Asiakas voi lainata levyn ja siirtää sen itse CD-levylle kirjaston digitointilaitteilla. Laitteita digitointiin CD-levylle on Entressen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Ajanvaraus tapahtuu yleensä sivuston varaamo.hel.fi kautta. Kannattaa ottaa ensin yhteyttä haluttuun kirjastoon ja varmistaa, että palvelu käytössä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digito…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/pa…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/p…
https://varaamo.hel.fi/resources/awkkhmpip45q?
Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle vuoden 1914 jälkeen, joten käytännössä Lundström toimi kansanedustajana koko vaalikauden ajan, vaikka hän kuolikin ennen seuraavan kauden alkua. Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen täysistuntoon 5.4.1917 heinäkuussa 1916 järjestettyjen vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Documents/Vaalikausi-1914-1914.pdf
http://itsenaisyys100.fi/eduskunta-kokoontui-suurin-odotuksin-5-huhtikuuta-1917/
Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa...
Hei,
Tarkoittanet välimerkkejä. Ohessa linkki Kirjastopalvelun tarvikkeisiin, josta näet, onko tämä tarkoittamasi. Varmaan on saatavilla jotain muutakin kautta.
https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuote/valimerkki_punainen_taskuill…
Hei,
Kyseinen runo on nimeltään on "Tsou-y" ja se löytyy teoksesta Shih king = laulujen kirja (Cosmoprint, 2001, suom. Toivo Koskikallio). Tosin hän ei ammu lintuja, vaan porsaita.
Koko runoa en tähän voi kopioida, mutta runo löytyy teoksesta s. 19 (runo numero 25).
Väylävirastonsivuilta löytyy junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2021-03_jt_web.pdf
Väyläviraston sivuilta löytyy lisäksi muun muassa rautatieohjeet
https://vayla.fi/palveluntuottajat/ohjeluettelo
VR Groupin sivulta eri paikkakuntien kohdalta löytyy yhteyshenkilöt, joilta voisitte kysyä oppimateriaalia https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/tyopaikat/veturinkuljettajaksi/
Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy – KRAO sivulta löytyy myös henkilöitä, joilta voisitte kysyä lisää. https://www.krao.fi/yritys/yhteystiedot/
Tässä raideliikennelaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181302
Finna-hakupalvelusta löytyy aihetta sivuen muutama julkaisu, tosin jokseenkin vanhoja: https://finna....
Näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu virallista nuotinnosta.
Netistä löytyy jonkintasoisia sointukaavioita kappaleeseen:
https://chordu.com/chords-tabs-eloon-j%C3%A4%C3%A4n-marita-taavitsainen…
Aiemmassa aihepiiriä käsitelleessä Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa kerrotaan, että tynnyrilliseen tervaa (125 l) tarvitaan 60 - 100 mäntyä. Paanukaton tervaukseen tulee käyttää juuri mäntytervaa. Tervan riittoisuudesta kirkkohallitus on todennut 2017 seuraavasti:"Tervan menekki riippuu paljolti tervattavan paanutuksen laadusta. Tervaa kuluu noin yksi litra kahta– kolmea neliömetriä kohden tai noin puoli kiloa kattoneliötä kohden."
Jos käytämme annettujen lukujen keskiarvoja - tynnyrelliseen tarvitaan 80 mäntyä, litralla saa tervattua 2,5 neliötä - saamme tulokseksi, että sataan neliöön tarvitaan (100/2,5=) 40 litraa tervaa. 40 tervalitran valmistukseen taas tarvitaan (40/125*80=) 25,6 mäntyä.
Lähteet
Kainuun terva. Käyttö...
Omakanta-palvelussa kerrottujen tietojen perusteella potilaan tietojen tarkastelu on hyvin säänneltyä ja rajattua. Omakannassa kohdassa Tietojen käyttö ja turvallisuus kerrotaan seuraavasti:
Kuka näkee tietoni?
Resepti- ja terveystietojasi saa käsitellä esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai farmaseutti hoito- tai asiointitilanteessa, kuten vastaanotolla tai lääkettä haettaessa. Omakannasta näet missä tietojasi on käsitelty.
Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja saavat käsitellä vain terveydenhuollon ammattihenkilöt. Tietojen katselu edellyttää työtehtävän mukaisia käyttöoikeuksia. Tietojen katselu edellyttää myös aina hoito- tai asiakassuhdetta ja potilaan suostumusta.
Kuka saa käsitellä reseptitietojani?
Reseptitietojasi...
Tapulikaupungin kirjastossa ei ole mahdollista digitoida VHS-kasettia.
Helsingissä VHS-kasetin digitointi on mahdollista Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Digitointi on mahdollista myös Tikkurilan kirjaston digipaja Dynamossa.
Voit varata itsellesi ajan digitointia varten Varaamossa.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-10-05&purpose=photo-and-audio&s…+
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Korean sodasta löytyy tietoa Suomi kylmässä sodassa -kokonaisuudessa, http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/yya-sopimuksen-sisalto-2/korean-so…. Alareunan Lisää aiheesta ja Laatikko -linkeistä löydät materiaalia.
Ylen uutisista löytyy myös hyvä artikkeli Korean sodasta ja sen vaikutuksista, https://yle.fi/uutiset/3-11417451
Tällä hetkellä Koreoiden välillä on aseleposopimus. Se, mitä tapahtuisi ja miten tapahtumat etenisivät, jos sota päättyisi jommankumman osapuolen voittoon, on poliittista arviointia, jollaista on tehty esim. Yhdysvalloissa, tässä yksi teos aiheesta, https://www.jstor.org/stable/10.7249/j.ctt4cgddf. Siinä pohditaan tilannetta, jos Pohjois-Korea hajoaisi. Jos tämä on koulutehtävä, on hyvä ensin tarkastella...
Etsiskelin kirjasarjaa eskimoista Kirjasammosta ja muista palveluista enkä löytänyt muita kuin Jörn Rielin sarjan, Hupaisa juttu koristaa kasvot (1971), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kertomuksia%20isieni%20talosta. En saanut sitä käsiini enkä löytänyt kuvauksista tuollaista sisältöä kuin mainitsemassasi. Muita romaaneja eskimo- ja inuittiympäristöstä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap72302
Saimme lukijaltamme ehdotuksen, että kyse on Sue Harrisonin romaanisarjasta Ensimmäiset ihmiset. Sarjaan kuuluvat teokset: 1.Äiti maa, isä taivas 2.Sisar Kuu 3.Veli Tuuli.
Hei.
ePassi näkyy olevan sähköinen maksutapa palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Etupäässä käytössä on mobiilisovellus ja varauksin maksu puhelinnumerolla ja verkossa. Myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluita voi maksaa mm. ePassilla, mutta ei tässä yhtälössä oikein kirjastolla ole mitään roolia: kurssi maksetaan siis suoraan kurssin järjestäjälle ensisijaisesti paikan päällä, jos he ovat rekisteröityneet ePassin käyttöpaikaksi.
Lähteet
epassi.fi, maksutavat
Helsingin kaupunki. Kulttuuri ja vapaa-aika. Maksut
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
