Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Karvat liitetään nisäkkäisiin.
Voit lukea asiasta tarkemmin palvelun aiemmasta vastauksesta tähän samaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-joillakin-muilla-elaimilla-kuin?from=best&language_content_entity=fi.
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt mitään henkilötietoja. "Talviöinä tapahtuu" on hänen ainoa julkaisunsa. Finnan kautta ei löytynyt hänestä ollenkaan artikkeleita, Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyi viittauksia Irja Kortesuohon, mutta kyseessä voi olla toinen samanniminen henkilö:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22irja%20kortesuo%22&or…
Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista jotain kirjailijasta? Oliko kyseessä nimimerkki vai todellinen henkilö? Tietoja asiasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Termi "one eyed jack" viittaa korttipelin hertta- ja patasotilaaseen, joilla normikorttipakassa on esillä sivuprofiili eli yksi silmä (toisin kuin edestä kuvatuilla ruutu- ja ristisotilailla). Elokuvassa on Rion hänet pettäneelle sheriffi Dad Longworthille esittämä repliikki: “You may be a one-eyed jack around here, but I’ve seen the other side of your face.” Tämä viittaa sheriffin julkisivun toiseen, piilossa olevaan puoleen.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Higgins, Ryan T.: Mörri muuttaa
Mörri on aina viihtynyt kotipesässään. Se ei ole ollut liian suuri. Eikä liian pieni. Mutta nyt kodissa asuu lisäksi neljä hanhisisarusta ja viimeisimpänä sinne on pesiytynyt kolme villiä hiirtä. Eräänä päivänä Mörri saa tästä kaikesta kaaoksesta tarpeekseen. On muuton aika! Mörri ottaa hanhet matkaansa ja etsii itselleen uuden talon. Mutta alkaako se ikinä tuntua kodilta?
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (tässä myös omaan huoneeseen muutto)
Tompan kodissa on kaikki mullin mallin. Äiti tyhjentää komeroita ja kaappeja ja pakkaa tavaroita laatikoihin. Kirjahylly muuttuu kasaksi lautoja, ja kohta Tompan oma sänkykin puretaan osiin. Tomppa huolestuu. - Ei hätää, äiti rauhoittelee Tomppaa. - Me...
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Hei!
Marathonin taistelu käytiin osana persialaissotia syyskuussa vuonna 409 eaa silloisessa Attikan maakunnassa, Kreikassa. Taistelussa toinen osapuoli oli Persia, toinen (etupäässä) Ateena. (Marathonin taistelu Wikipediassa, viitattu 6.5.2022)
Vaski-kirjastojen kokoelmissa taistelu mainintaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Holland, T. & Tuomisto, P. (2007). Persian tuli. Karisto. (linkki)
Herodotos. Historiateos. (1992) 1-2 (3. p.). WSOY. (linkki)
Hanson, V. D. (2005). A war like no other: How the Athenians and Spartans fought the Peloponnesian war. Random House Trade Paperbacks. (linkki)
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
Rajis on lyhenne Nurmijärven taajamasta Rajamäki. Virallisesti Rajamäestä käytettäneen muitakin ilmaisuja. Rajis on erityisesti kirjastohenkilökunnan sisäisessä puheessa käytettävä lyhenne. Voidaan vaikka kysyä, että otetaanko tätä kirjaa myös Rajiksen kokoelmiin.
Hei,
Nämä ovat hieman epäsuhtainen vertailupari. Alla olevien määritteiden mukaan ne pyrkivät samaan suuntaan. Materiaalitehokkuus liittyy ehkä selkeämmin yritysten toiminnan kehittämiseen ja materiaalin käytön tehokkuuteen mikä on tietysti ympäristöystävällistä, mutta määritelmän mukaan ehkä hieman toissijainen tavoite. Kiertotalous näyttäisi painottavan ekologista toimintaa ehkä perinteisen talouskasvun sijaan. Tämä lienee kuitenkin se suunta johon yleisesti ollaan menossa. Tämä siis tulkinta noiden käsitteiden määritelmien perusteella.
Materiaalitehokkuus
(https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/ma…)
Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän...
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
