Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
Tehohoidon kesto vaihtelee potilaan tulotyypin, sairausryhmän, sairauden vaikeusasteen, hoidon ja yksilöllisten ominaispiireiden sekä teho-osaston käytön luonteen mukaan. Suomessa keskimääräinen tehohoitojakson pituus on kolme vuorokautta. Potilaan hoitoaika teho-osastolla voi venyä viikkojen, jopa yli kuukauden mittaiseksi.
Tehohoidon lopettamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Yksiselitteisiä tehohoidosta pidättymisen tai luopumisen kriteereitä ei ole. Jokaisesta potilaasta tehdään päätökset yksilöllisen harkinnan perusteella.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14120
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514273141.pdf
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/…
Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet...
Mangaa löytyisi englanniksi:
suu Morishita ; translation: Christine Dashiell.:A sign of affection Helmet
Kuvallista aineistoa on eri formaateissa, muttei animea. Helmet
Finna-haku löytää hieman runsaammin aineistoa. mm. Tuulia Riikosen opinnäyteen Viittomakieli sarjakuvassa : Keinoja suomalaista viittomakieltä käyttävien sarjakuvahahmojen kuvaamiseen Finna.fi
Sarjakuvia löytyy esim. Hodson, Len Every picture tells a story : cartoon book : deaf history and culture Finna
Animea ei valitettavasti sielläkään löydy.
Kirjaa ei näytä olevan suomeksi. Lapin kirjastosta kirja löytyy ruotsiksi. Finna.fi
Helmet kirjastoissa Löytyy kuusi suomennettua Lars monsenin kirjaa. Helmet.fi
Kirjastoasetus 4 § määrittelee kirjastojen petyvyysvaatimukset.
"Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan...
Tuo dekkarikerho oli tosiaan ainoa, joka reippaasti tunnustaa keskittyvänsä vain yhteen aiheeseen.
Varmasti muitakin kerhoja saattaa olla, mutta ne eivät löydy kovin helposti netistä.
Kenties lukupiirit voivat ilmoittautua tämän vastauksen kommenteissa?
Kannattaa myös harkita oman lukupiirin perustamista. Siihen on tarjolla myös kirjallisuutta esim.
Lukupiiri : kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika / Kirsi Ranin,
Lukupiirikirja / toim. Johanna Matero, Ritva Hapuli & Nina Koskivaara tai
Hoitava lukeminen : teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön / Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.). Helmet.fi
Kirjastot ottavat riemumielin uusia lukupiirejä tiloihinsa. Kysy rohkeasti! https...
Kaikkein uusimmissa kirjoissa on yleensä pitkät varausjonot. Ne saattavat kestää jopa toista vuotta, mutta yleensä edellisen vuoden kirjoja on jo paremmin saatavilla.
Alla Dekkarinetin listaus vuoden 2021 ulkomaisista jännityskirjoista. Lisää lukuvinkkejä voi löytää esim. Dekkariseuran ja Kirjasammon sivuilta. (Linkit listan alapuolella)
Toivottavasti sivuilta löytyy paljon ennenlukemattomia kirjoja.
Dekkarivuodet - Kesä ja syksy 2021
Joulukuussa ilmestyviä dekkareita:
- Rosman, Ann: Marstrandin myrkyttäjä. Bazar. Ilm.
- Lagercrantz, David: Mies pimeästä. WSOY. Ilm. ...
Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy tietoa Saimaan vedenjuoksutuksista. Vedenjuoksutusta Saimaasta hoidetaan niin, että Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen virtaama pidetään normaalina.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Juoksutuk…
Samalla sivustolla on linkki artikkeliin, jossa kerrotaan Saimaan vedenjuoksun ja pinnankorkeuden muuttamisyrityksistä. Saimaan vedenpintaan pyrittiin kaivuutöillä vaikuttamaan jo 1500-luvulla. Kanavan rakentaminen pystyttiin toteuttamaan 1800-luvun puolivälissä. Artikkelin mukaan kanava ei vaikuttanut käytännössä Saimaan luonnonmukaisiin vedenpinnan korkeuksiin, mutta työn sivutuloksena aloitettiin säännöllinen järven päivittäisten vedenkorkeuksien tilastointi (vuodesta 1847)....
Ison Britannian jalkapalloliitoista on kysytty ennenkin.
Kysy kirjastonhoitalalta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kansainvalisessa-urheilussa-on-toisinaan?language_content_entity=fi
Sarjamurhaaja Donald Gaskinsista on kirjoitettu useampikin elämäkerta. Näitä englanninkielisiä teoksia ei ole käännetty suomeksi. Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoihin on hankittu yksi nide teosta Final truth : autobiography of a serial killer (Mondo, 1993). Se perustuu Donald Gaskinsin haastatteluihin. Nide kuuluu Turun yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden Educarium-kirjaston kokoelmiin.
Miisa-nimen alkuperää on tiedusteltu myös vuonna 2007 ja näin kysymykseen vastattiin silloin:
"Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”)."
Muuta tietoa nimen alkuperästä ei vieläkään löytynyt. Vuoden 2007 jälkeen Miisa on kuitenkin lisätty nimipäiväkalenteriin. Miisan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 23.9.
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
