Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Vaski-verkkokirjaston etusivulta osoitteessa https://vaski.finna.fi pääsee hakukentän alla olevasta painikkeesta tekemään tarkennetun haun. Tarkennetussa haussa on ensimmäisenä kohta Hakuryhmä. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esimerkiksi lastenkirjat ja valita sen oikealta puolelta alasvetovalikosta vaihtoehdon Aihe. Lomakkeen seuraavassa kohdassa Rajaukset pääsee valitsemaan kielen, tässä tapauksessa puolan. Viereisestä valikosta voi sen jälkeen rastittaa haluamansa aineistotyypin, kuten kirjan, äänitteen tai vaikka Blu-ray-levyn. Viimeisessä kentässä voi tahtoessaan rajata hakua vielä jollekin ajanjaksolle. Painike Hae kokoelmasta näyttää hakutulokset.
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm....
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69...
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin...
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Helsingin kaupunginkirjaston Varaamon sivuilla on tarkat tiedot sekä Oodin Kaupunkiverstaan laitteista että niiden varaamisesta, samoin mahdollisista materiaalikustannuksista. Kaupunkiverstaalla on monipuolinen valikoima laitteita, joista lisätietoa myös verkkosivulla Kaupunkiverstaan laitteet.
Riippuen hieman esineestä sekä siitä, millaista tekstijälkeä halutaan tehdä laserleikkurin ohella tekstin kirjoitus puumateriaalille voisi onnistua kaiverruskoneella, ja ehkä myös UV-tulostimella. Tarkempaa neuvontaa ja opastusta kannattaa kysellä suoraan Oodista.
Kappaleen nuotit löytyy netistä sivustolta 8notes.com. Siellä on nuotteja ukrainankieliselle laululle sekä eri soittimille. Englannin- tai suomenkielisiä nuotteja en valitettavasti onnistunut löytämään.
Joissakin Youtube videoissa on englanninkieliset käännökset. Käännöksiä löytyi myös näiltä sivuilta: https://music.thomastruax.com/track/a-moonlit-night ja Ukrainian Folk - Ніч яка місячна (Nich yaka misyachna) lyrics + English translation (lyricstranslate.com) En osaa valitettavasti arvioida käännösten tasoa.
Helmet-kirjastoalueella on neljä kaupunkia, joiden kirjastojen käytännöt ja hinnoittelu myös tulosteissa voi vaihdella hieman kaupungeittain. Tämäkään - eri kaupunkien kirjastojen erilaiset hinnat - ei kyllä selittäisi isohkolta tuntuvaa hintaeroa, jos kyse on ollut aivan samankokoisesta tulosteesta eri päivinä. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen kirjastoon, ja kysyä asiasta siellä tarkemmin, jos tulostehinta ei ole tuntunut ollenkaan oikealta.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Ratkaisevaa elokuvien esittämisessä esitysluvan näkökulmasta ei ole esityksen pituus vaan se, että onko kyseessä julkinen tilaisuus - erotuksena siis yksityiseen.
Esimerkiksi tässä tapauksessa maksullinen konsertti lienee selkeästi julkinen tilaisuus.
Esityslupa tulee kysyä tai hakea aina teoksen oikeuksien omistajalta, joka useimmiten on vaikkapa tuotantoyhtiö.
Lisätietoja esimerkiksi Tekijänoikeus.fi-sivustolta.
