Kolikoiden arvioinnissa kannattaa kääntyä asiantuntevien keräilijöiden puoleen. Esim. Suomen Numismaatikkoliitto Linkki
Monet kolikoita myyvät liikkeet antavat myös ilmaisen arvion rahoista esim. Kultakolikko.fi Linkki
Vihjeitä rahojen myytihinnoista saa myös erilaisista katalogeista esim. Eurokolikko.fi Linkki
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä...
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus
Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa.
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Kyllä onnistuu painettujen lehtien lukeminen. Vanhat Tekniikan Maailma lehdet ovat vuosikertoina kellarivarastossa. Vuosikerrat ovat lisäksi jaettuna yleensä kahteen tai kolmeen niteeseen, koska ovat niin paksuja. Nämä lehdet saa kellarista varaamalla ne normaaliin tapaan joko verkkokirjassa tai kirjastossa asioimalla. Varauksia haetaan kellarista aina aamupäivisin, eli jos ne haluaa vaikkapa perjantaina, niin varaukset tulee tehdä torstaina tai aikaisin perjantaiaamuna. Varauksista tulee sitten normaali noutoilmoitus, kun ne ovat noudettavissa. E-lehdissä Tekniikan maailmaa on ainoastaan kaksi vuotta taaksepäin eli 2021-2023.
Gregory on johdettu – latinan Gregoriuksen kautta – kreikkalaisesta nimestä Gregōrios. Se pohjautuu verbiin gregōrein, 'tarkkailla, olla valpas', minkä perusteella Gregōrius ja sen erikieliset johdokset kantavat merkitystä 'valpas, tarkkaavainen'.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Tikkurila on Tikkurilan suuralueen keskus, joka pitää sisällään useampia naapurikaupunginosia. Tikkurilasta itään sijaitsee Hakunilan suuralue, mutta vantaalaisena uskallan sanoa, että juuri Tikkurilaa pidetään Itä-Vantaan ja Myyrmäkeä Länsi-Vantaan keskuksena. Siten Tikkurila olkoon Itä-Vantaata.
Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat (pdf).
Tangon "Vain sinulle" on säveltänyt alun perin toinen harmonikansoittaja Onni Laihanen. Kalle Palonen levytti sävellyksen vuonna 1961 ja kappale on myöhemmin julkaistu myös kokoelmalla Palosen Kalle ja poika.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei sävellyksestä ole julkaistu nuottia. Netistäkään ei löydy epävirallisia versioita. Näyttää myös siltä, ettei sävellyksestä ole sanoitettua versiota.
Runo on Tomas Tranströmerin Mustia maisemakortteja (Svarta vykort, vuonna 1983 ilmestyneestä kokoelmasta Det vilda torget). Siitä on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä käännöstä: Jarkko Laineen ja Caj Westerbergin. Ilmaus "puku ommellaan hiljaisuudessa" löytyy kummastakin versiosta.
Laineen tulkinta löytyy Parnasso-lehden numerosta 4/1985 sekä antologioista Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991), Vain unen varjo (Otava, 1997) ja Maailman runosydän (WSOY, 1998). Kahdessa jälkimmäisessä ei käytetä runon otsikkoa, vaan se löytyy sisällysluettelosta ensimmäisen maisemakortin alkusanoin ("Päivyri täyteen kirjoitettu"). Westerbergin suomennos sisältyy Tranströmer-koosteisiin Kootut runot 1954–2000 (...
Finlex.fi sisältää nykyään ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
Eduskunnan sivuilta löytyvässä lainsäädännön tekstien esittelyssä kerrotaan, että verkossa julkaistava säädöskokoelman sähköinen versio on vuoden 2012 alusta lähtien ensisijainen julkaisumuoto. Siellä mainitaan myös, että lakikirjoissa julkaistaan ajantasaistettuja versioita kotimaisista laeista. Nämä toimitetut lakitekstit eivät ole virallisia säädöslähteitä, mutta käytännössä niitä käytetään oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Painetuissa lakikirjoissa kerrotaan, mihin asti säädösmuutoksia on seurattu.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
