Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa.
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi...
Sarja on Hannele Lampelan Talventaian tarinoita, jossa on ilmestynyt toistaiseksi kaksi osaa: Lumikuningattaren lumous (2020) ja Lohikäärmeen kirous (2022). Ainakaan toistaiseksi kolmannesta osasta ei ole tietoa.
Kysyit Kinderpiirakan ohjetta.
Ohjeita lienee useampia, tässä Kotikokki- ja Iltalehti-sivustojen ohje:
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g voita
4 munaa
Voikreemi:
150 g voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria
Suklaakuorrutus:
100 g Fazerin sinistä
100 g tummaa suklaata
Koristeraidat:
valkosuklaata
1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
2. Lisää kiehuva vesi ja voisula.
3. Lisää kananmunat.
4. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.
5. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
6. Voikreemin tekeminen: Pehmennä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää vaniljasokeri. Sekoita tomusokeri voin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Jos kreemi tuntuu...
Paul Verlainen runo Spleen sisältyy runoilijan vuonna 1874 julkaistuun lyhyehköön kokoelmaan Romances sans paroles.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Romances_sans_paroles_(Verlaine)
L. Onervan käännös runosta julkaistiin painettuna kirjana käännöskokoelmassa Ranskalaista laulurunoutta (Otava, 1912). Se sisältää Alfred Musset'n, Paul Verlaine'n ja Charles Baudelaire'n runoja L. Onervan kääntäminä. Uusi painos teoksesta julkaistiin v. 2008.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1857205__Sranskalaista%20…
Finna-haun mukaan Heino Kasken sävellykselle Niin mustina muratit kiertää on merkitty "luontiaika 1930-luku". Sen tarkempaa tietoa ei lähteistä näytä löytyvän.
https://www.finna.fi/Record/jamk.99682104806251?sid=3316923486
https...
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (...
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Valitettavasti emme löytäneet kirjaa. Kirjasammosta haulla haamut ei oikein vaikuttanut olevan osuvaa, mutta ehkä löydät näiden joukosta etsimäsi. Finna.fi:stä etsimällä löytyi Haamuhetki kullan kallis, (kuvaus Kirjasammossa), jossa on inhimillisiä haamuja, mutta kirja ei ollut kirjastossani saatavilla, joten en päässyt tutkimaan, olisiko siellä tällainen haamu.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
