Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike...
Luetteloita väitöskirjoista löytyy internetistä, tekemällä haun suomalaisessa hakupalveluun (esim. Evreka http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/suomihaku.htm). Haun tuloksena näyttää tulevan listoja yliopistoittain ja tiedekunnittain. Jos mahdollista, hakua kannattaa rajata aihealueella. Väitöskirjoja löytyy myös Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot), jota voit selata kirjastoissa.
När man söker i Helsingforsnejdens Plussa-databas med sökordet Kivenlahti, får man fyra böcker: Kivenlahden nuorisotyö : ihmiset omalla asialla (Stakes-rapport 1995), Esbo stadsplaneringsbyrås undersökning Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset : liite 3: Rautatie välillä Kauklahti-Kivenlahti (1991), Alueet ja mielikuvat I-II utgiven av Esbo socialbyrå 1988, och Kivenlahti : yhdyskuntatyöprojektin väliraportti (1979), samt en video ”Kivenlahden eilispäivää pienoiskoossa”. I Plussa finns det uppgifter om i vilket bibliotek böcker/videon finns inne just nu.
Med sökordet Stensvik får man endast en roman.
I Internet får man en massa sidor om man söker med Kivenlahti eller Stensvik med sökningsapparaten Evreka.
Ni kan också vända Er till Esbo...
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Ensimmäiseksi sinun kannattaa mennä oman kotipaikkakuntasi kirjaston musiikkiosastolle ja
ja katsoa mitä sieltä löytyy. Internetin kautta voit etsiä kirjastoissa olevia nuotteja
Finna.fi:n kautta kohdasta maakuntakirjastot. Jos kiinnostavaa aineistoa löytyy muualta kuin kotikuntasi kirjastosta, voit todennäköisesti kaukolainata nuotteja kirjastosi kautta.
Verkosta nuotteja löytyy Makupalat.fi:stä, Nuotit, https://www.makupalat.fi/fi/k/125672/hae?category=125685&sort=title&ord…
ja Musiikkikirjastot.fi:stä, Nuotteja netistä, https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
Unien selityksistä löytyy paljon eri tyyppisiä kirjoja, esim: Freud: Unien tulkinta, Miller: 10000 unen tulkintaa, Parker: Suuri unitieto ym. Näitä kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta. Unethan ovat hyvin henkilökohtaisia ja liittyvät usein ihmisen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, joten niitä pitäisi myös tulkita sen mukaisesti.
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Ympäristöministeriö on luokitellut Suomen uhanalaiset eläimet;
erittäin uhanalaisia lajeja on useita, esimerkiksi Luonnonsuojelu-
asetuksella on määrätty 485 häviämisvaarassa olevaa uhanalaista lajia
erityisesti suojeltaviksi.
Voit tutustua Ympäristökeskuksen raporttiin uhanalaisista lajeista https://helda.helsinki.fi/items/2ec69a48-d943-488c-927f-19bbf9f92cb5 sekä Punaiseen kirjaan, https://punainenkirja.laji.fi/
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
