Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Yksi Honkajoen erikoisuuksista on hänen mukanaan kuljettamansa oma aseistus, kaaripyssy, josta hän itse toteaa: Huomioonottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katsoin maanpuolustuksen kannalta välttämättömäksi siirtyä uusiin aseisiin.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää...
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen Internetsivuilla on tilastotietoja Helsingistä.
1) Aloita Helsingin kaupungin tietokeskuksen etusivulta http://www.hel.fi/tietokeskus/
2) Valitse sivun vasemmasta reunasta 'Tilastoja'
3) Rullaa sivua alaspäin ja valitse tilastotietoja-otsikon alta 'Helsinki alueittain 2003 -verkkojulkaisu'
4) Rullaa jälleen sivua alaspäin ja valitse seuraavaksi 'Julkaisu peruspiireittäin', ja valitse sieltä 'Oulunkylän peruspiiri'
Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko...
Lauri Simonsuuri kertoo artikkelissaan "Silmänkääntäjiä" Kuikka-Koposesta,porvarilliselta nimeltään Abel Koponen, että hän tarinoiden
mukaan on ollut Suomen kuuluisin silmänkääntäjä ja tunnettu kansanparantaja.
Hän syntyi vuonna 1833 Leppävirroilla - eräiden tietojen mukaan Heinävedellä -
ja kuoli Jäppilässä (tai Säämingissä) vuonna 1890. Tieto on Suomen sanasta. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemiston 19. osasta sivulta 538. Tämä Lauri Simonsuuren artikkeli on alunperin ollut Helsingin Sanomissa 12.2.1956. Aini Rössi puolestaa kertoo kirjassaan "Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija"(1979) Kuikka-Koposen syntyneen 1.12.1833 Lepävirran pitäjän Varistaipaleen kylässä.
Kumpi tieto on oikeampi? Kansatieteilijä Lauri Simonsuuren kirjoitus on...
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat...
Elokuvakäsikirjoitus perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy : life in a mafia family. Kirja kertoo gangsteri Henry Hillin elämästä. Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain elokuvakäsikirjoitus, kirjasta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lasten ja nuorten kirjoja voi varata ilmaiseksi. Verkkokirjastossa Web-Origossa tehdyistä varauksista varausmaksu kirjautuu kuitenkin aina asiakastietoihin. Lasten ja nuorten kirjojen varausmaksuja ei tarvitse kuitenkaan maksaa. Henkilökunta poistaa asiakastiedoista lastenkirjojen varausmaksuja aina kun sellaisia huomataan. Jos sinulle on kuitenkin jäänyt varausmaksuja asiakatietoihisi, voit pyytää kirjastossa käydessäsi virkailijaa poistamaan ne.
Uusimpia tulopoliittisia sopimuksia löytyy mm. SAK:n verkkkosivuilta
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tupo_2002.shtml (2001-2004)
Vanhempia sopimuksia voi yrittää hakea LINNEA-tietokannan avulla (käytettävissä mm. Tampereen yliopiston kirjastossa). Tietokannasta on haettavissa mm. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vanhempia mietintöjä. Katso tarkemmin tietokannan hakuohjeista kuinka hakusanoja käytetään.
Linneasta löytyy viittaukset omistaviin kirjastoihin sekä saatavuustietoja
esim. Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto jne.
Eduskunnan palvelimelta www.eduskunta.fi voi etsiä mitä hallitus on sitoutunut eri tulopoliittisiin sopimuksiin liittyen tekemään (etsimäsi sosiaalipaketit). Hallituksen...
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
Agneta Uddenbergin kirjan, Hyvät tavat (1986), mukaan "Tumma puku" kutsukortin alareunaan merkittynä tarkoittaa, että juhliin voi tulla juhlapukua vaatimattomammassa pyhäasussa. Vaatteet on valittava tilanteen mukaan.
Etsimänne Requiemin säveltäjä on ilmeisesti Frigyes Hidas (s. 1928 Budapestissä). The new Grove dictionary of music and musicians -hakuteoksen mukaan hän on säveltänyt Requiemin vuonna 1995. Ilmeisesti kysymys on juuri tästä teoksesta. Hän on säveltänyt myös teoksen Gyászzene (Requiem egyhadseregért) = Funeral music (Requiem for an army) vuonna 1973.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimänne Requiemin levytystä mistään maakuntakirjastosta (käytin maakuntakirjastojen aineistojen monihakua, jonne pääsee sivulta http://www.kirjastot.fi ). Sitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta. Teos on kyllä levytetty (ks. http://www.animando.com/CD.htm ). Cd:n tuotetunnus näyttää olevan Codice 15.
Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906).
"Lähdettyäs, armahani oi,
kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:
ilta varhemmin on hämärtäynyt,
myöhemmin on noussut aamun koi."
---
Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Valtion matkustussääntö kuuluu Editan http://www.edita.fi myymiin julkaisuihin, mutta tiedustelujeni mukaan vanhoja matkustussääntöjä ei ole enää saatavana. Voisit yrittää saada vanhempia julkaisuja suoraan Valtiovarainministeriöstä, valtiovarainministerio@vm.fi
Katso myös:
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3480&l=fi&menu=3746
