Ohessa linkki Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_06_vihavainen_vj8.pdf . Jos näistä ei löydy kaivattua tietoa, niin suosittelemme yhteydenottoa tietokeskuksen kirjastoon, ohessa yhteystiedot http://www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html .
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten sinun tulisi kääntyä Hampurissa oman kirjastosi puoleen ja kaukopalvelupyyntö voidaan välittää sieltä Helsinkiin. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä lähettää kysymäsi teoksen kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyden kaukopalveluosastoon sähköpostitse, osoite on kaukopalvelu@hel.fi.
Suomessa on tosiaankin kirjastovene Paraisissa. Paraisten kaupungin kotisivulla on siitä jonkin verran tietoa, osoite on http://www.parainen.fi ja kirjastovene-sivu on http://www.parainen.fi/index.phtml?page_id=2035&. Kirjastoveneen työntekijän haastattelu on osoitteessa http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/nettihaastattelu/haastattelut/haastattel… .
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Kyseessä on ilmeisesti Leon Biaudet.
Hän kuului Loviisan suojeluskunnan esikuntaan sen perustamisesta lähtien (1917).
Leon Biaudet asui Loviisassa ja oli Loviisan sairaalan lääkäri. Leon Biaudet oli naimisissa Ulla Bjernen kanssa, joka oli kirjailija.
Lähteet:puhelu Christer Kihlmanin kanssa, joka mainitsi Leon Biaudetin ja tietoja hänestä.
Vem och vad 1926 s. 36-37.
Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
Aforismi löytyy Sylvi Kekkosen kirjasta Kiteitä. Kirja on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot näkyvät osoitteesa http://www.helmet.fi .
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Työväen yhdistys Arbetets Vänner osti Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa sijaitsevan tontin 1891 ja rakennutti sille nykyisen kivitalon 1929. Talon juhlasali oli suosittu tanssipaikka, jota kutsuttiin Annan Vennuksi erotukseksi yhdistyksen toisesta tanssipaikasta, Sörkan Vennusta. (Lähde: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita / Ollila, Kaija) Teoksessa ei ollut mainintaa elokuvateatteritoiminnasta kyseisessä osoitteessa, mutta juhlasalissa on myös saatettu näyttää elokuvia.
Kaupunginarkistossa säilytetään tarkkoja tietoja kaupungin kaikista kiinteistöistä ja niissä tapahtuneesta toiminnasta. http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
Säkeet sisältyvät pieneen kirjaan, jonka nimi on Minä ja maailma: epigrammeja (1960).
Säkeet muodostavat yhden runon, epigrammin. Se on yksi säepari otsikon Kauneus, taide, persoonallisuus alla.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa on Viipurin kaupungin osoitekirja ja liikehakemisto 1936-1937 ja Viipurin puhelinluettelot vuosilta 1935, 1936, 1938 ja 1939 sekä Viipurin ja Kaakkois-Suomen puhelinluettelo 1943, joista voisi olla apua. Niissä on paitsi Viipurin myös ympäröivän maaseudun yritysten osoitteita ja liikehakemistoja.
Varsin tuoreet hakuteostiedot Carl Mestertonista löytyvät hakuteoksesta Kuka kukin on 2003.
Aleksi-tietokannassa, joka on käytettävissä useissa
kirjastoissa, on tällä hetkellä 16 viitetttä lehtiartikkeleihin ,joissa Carl Mestertonista mm. Kotiliedessä 1995 no 22 ss.10-12, sekä Kodin kuvalehdessä 2002 no 11 sivuilla 74-79 sekä 14 muuta artikkelia. Käsikirjoittajan työnsä ohella Mesterton on nimenomaan ohjaaja, joka on toiminut mm. teatterin ja yleisradion piirissä. Erityisesti tv:lle valmistetut Metsola- ja Hovimäki-sarjat ovat tunnetuimmat tv-sarjoina ja kirjoina ilmestyneet Mestertonin teokset.
Mestertonin ohella sarjoissa on ollut muitakin käsikirjoittajia.
Sekä J. K. Rowling että kirjan kustantaja Bloomsbury ovat olleet hyvin niukkasanaisia kuudennen Harry Potterin suhteen. Huhuja riittää ja niistä virheelliset kumotaan (kohdassa Rumours) J. K. Rowlingin virallisella kotisivulla osoitteessa: http://www.jkrowling.com/ - samoilta sivuilta selviää, että kuudes ja seitsemäskin Harry Potter -kirja on työn alla. Aikanaan myös ensimmäiset viralliset tiedot kuudennen kirjan ilmestymisestä löytynevät samoilta sivuilta (kohdasta News). Kustantajan Harry Potter -sivuilta osoitteesta http://www.bloomsbury.com/harrypotter/ (kohdasta F.A.Q) selviää, ettei kuudennen ilmestymispäivää ole lyöty lukkoon.
Kyseessä voisi olla lasten ja nuorten kirja
Höjer, Dan
Pusu, purkka & puucee : kaikella on historiansa
Helsingissä : Otava, 1995
ISBN 951-1-13803-0
Nuoria saattaisi kiinnostaa myös samaa aihepiiriä käsittelevä
Turunen, Ari
Ulkokultaisen käytöksen kirja
Jyväskylä : Atena, 2001 (myös aikaisempia painoksia)
ISBN 951-796-242-8
