Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja...
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Täysin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei tunnu löytyvän, koska nimi Maari voi juontaa juurensa useammalta kuin yhdeltä taholta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja toteaa, että Maari on yksi Marian kutsumamuotoja. Maria puolestaan on "heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä." (Lempiäinen, op. cit.; lisää tietoa Maria-nimestä löydät helposti mistä tahansa nimikirjasta.)
Toisaalta Maari voi olla samaa kantaa kuin Maarit,...
Ikävä kyllä emme löytäneet yhtään suomennettua teosta Rhianna Pratchettilta. Julkaistuja teoksia etsin suurimmista kirjastoluetteloista ja lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Toivottavasti Pratchettin teoksia suomennetaan vielä jossakin vaiheessa.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei tosiaankaan enää ole elokuvia Ghostbusters 1 ja 2.
Elokuvien musiikkia kyllä löytyy. Haamujengi ykkösen musiikista on kaksi erilaista CD-levyä ja kakkososan musiikkia näyttäisi löytyvän kasetilla (katso hakutuloslistan viitteet 1, 4 ja 5):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=ghostbusters…
Itse elokuvia puolestaan näyttäisi vielä olevan saatavilla VHS-kasetteina joistakin maakuntakirjastoista. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä niistä kaukolainapyynnöt tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Jos käytät jotakin muuta kirjastoa, voit tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossasi.
Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Samat kirjastokortin numero ja salasana eli nelinumeroinen pin-koodi toimivat kirjauduttaessa internetin Kyyti-kirjastoon (Web-Origoon), lainattaessa lainausautomaatilla, varattaessa aikaa kirjaston tietokoneille ja kirjauduttaessa kirjaston tietokoneille.
Jos asiakkaan yrittäessä Web-Origoon tulee hänelle ilmoitus, että tunnukset on lukittu, ei tälle voi tehdä muuta kuin odottaa yksi tunti. Eli lukitus purkautuu yhden tunnin päästä. Tunnukset lukittuvat esim. jos on vahingossa kirjoittanut useamman kerran kirjastokortin tai salasanan jonkun merkin väärin.
HelMet -kirjastoissa ei enää ole vuoden 2000 numeroita. Kansalliskirjastosta pitäisi löytyä, oheisesta linkistä saa lehden tietoja lisää
https://finna.fi
ja tämän linkin kautta saa Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
Pierre Kartnerin säveltämän laulun "Käy Muumilaaksoon" nuotit löytyvät näistä nuottijulkaisuista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja. Music Finland, 2000
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin+Göös, 1997
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Music Finland, 1995
Sarmanto-Neuvonen, Eeva: Taikasoinnut. WSOY, 1995
Suuri toivelaulukirja. 10 . Suuri suomalainen kirjakerho, 1993
Lasten kultainen laulukirja. 1 .Fazer Musiikki, 1992
Nuottien saatavuus selviää Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Pätevyysvaatimukset vaihtelevat. Joissakin kunnissa vaaditaan pelkästään C-luokan ajokortti ja joissakin pitää olla myös kirjastovirkailijan pätevyys. Lappeenrannassa on kirjastovirkailija-kuljettaja sekä varalla kirjastoautonkuljettaja ilman kirjastoalan koulutusta. Palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja voi vaihdella tehtävän vaativuudesta ja työkokemuksesta riippuen. KVTES:n kirjastovirkailijan peruspalkka 1640,53 euroa.
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...piskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi...
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Säilötty savurengas on arpajaisvoitto Tove Janssonin muumikirjassa Muumipapan urotyöt. Kirja kertoo Muumipapan nuoruudesta. Muumipappa ystävineen osallistuu Itsevaltiaan puutarhajuhlaan, jossa mm. etsitään arpajaisia varten numeroituja munia. Muumipappa löytää munat, joilla Itsevaltiaan sanoin voittaa "haaveilijan tarpeettomia voittoja". Säilötyn savurenkaan lisäksi hän voittaa pienen merenvahasta tehdyn korallijalustaisen raitiovaunun, jonka perävaunun etusillalla on hakaneulanpidin sekä koristetun sampanjavispilän, hain hampaan ja koristellun posetiivin kammen.
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kyse on varmaankin Kulttikortista, jolla nuoret saavat alennuksia pääkaupunkiseudun kulttuurilaitoksissa. Helsingin kaupunginkirjastossa nuoret saavat Kulttikortilla varaukset maksutta. Kulttikortin tarjoavat Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon taidekeskus ja Helsingin opetusvirasto yhteistyössä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa.
Lisätietoa Kulttikortista
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hakutulos.aspx?QueryString=kulttikortti
http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?page=kulttikortti
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
