Ainakin kirjassa I can make music : simple-to-make and fun-to-play musical instruments for young children (tekijä Michael Purton) on yksinkertaisen lasten bassokitaran teko-ohje. Kirja on Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa. Purkki- tai narubassoksi nimitettävän, yksinkertaisen basson teko-ohjeita löytyy netitsekin, esim. näiltä sivuilta:
http://www.roima.fi/html/purkkibasso.html
http://topelius.kerhokeskus.fi/materiaalit/tyopajat/soitinrakennus.pdf
http://www.narubasso.fi/narubasson_rakennusohjeet/
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...
HelMet-aineistohaulla haettaessa hakusanoilla kuvakirjat, hirviöt ja rajattaessa hakutulos suomenkielisiin ennen vuotta 2006 ilmestyneisiin kirjoihin saadaan 38 viitettä.
Vuonna 2005 ilmestyi (2.p., WSOY) Katri Kirkkopellon kuvittama ja Suna Vuoren kirjoittama kuvakirja Hirveää, parkaisi hirviö. Tässä kirjassa hirviölapsi herää yöllä painajaiseen, jossa tuntee koko olemassolonsa uhatuksi. Asiasta keskustellaan yhdessä hirviövanhempien kanssa. Kirjan kannessa on sininen tausta, ruskea hirviö ja vihreäsiipisiä lepakoita.
Maurice Sendakin Hassut hurjat hirviöt -kirjan kansi on vaalen sinertävä ja siinä on isoja hirviöhahmoja. Kirjassa äiti lähettää illalla riehuneen Max-pojan nukkumaan ilman illallista. Unessaan Max purjehtii veneellään...
Tässä joitakin Nurmijärven kirjaston uusimpia valokuvausta käsitteleviä kirjoja:
Uusi digifotokoulu / Pekka Punkari
Nokikkain : Hannu Hautalan elämä / Markku Turunen
Valokuvaamisen taito / Michael Freeman
Valotuksen hallinta : vaativa valokuvaus / Bryan Peterson
http://ratamo.kirjas.to:8005/...=find2oi
Saat luettelon kirjaston valokuvausta käsittelevistä kirjoista kirjoittamalla tietokannan asiasanaruutuun "valokuvaus" ja valitsemalla Nurmijärven kirjastot
Nurmijärven kirjastossa on paljonkin valokuvakirjoja. Tässä joitakin uusimmasta päästä:
Uusi digifotokoulu / Pekka Punkari
Nokikkain : Hannu Hautalan elämä / Markku Turunen
Valokuvaamisen taito / Michael Freeman
Valotuksen hallinta : vaativa valokuvaus / Bryan Peterson
http://ratamo.kirjas.to:8005/Intro?formid=find2oi
Saat luettelon kirjaston valokuvausta käsittelevistä kirjoista kirjoittamalla tietokannan asiasanaruutuun "valokuvaus" ja valitsemalla Nurmijärven kirjastot
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan nettilomakkeella http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Ensi kesän työt eivät ole vielä haussa, mutta linkistä löytyy tietoa viime kesän hausta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta on etua haettaessa töihin kirjastoon. Tietoa koulutuksesta sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu
Voisiko kyseessä olla P. Mustapään runo nimeltä Vanhan haudankaivajan kertomus?
Tässä pätkä haudankaivajan runoa:
” […] Ja hän hautarivit näki / ja mietti, että siinä nukkui pitäjän vanha väki: / oli paronia ja riiarinnaa ja rovastia ja muuta / – vaan itseasiassa kuitenkin vain rapiata luuta, / joka helponlaisesti murenee ja tomuksi, tuhkaksi / hajoaa, / kun kaivaessaan lapion terällä hiukkasenkin kajoaa.”
Mustapää runoilee näin kokoelmassaan Laulu vaakalinnusta (1927). Runo kuuluu kuusiosaiseen sikermään nimeltä Dominus Krabbe. Vanhan haudankaivajan kertomus löytyy myös P. Mustapään Kootuista runoista (WSOY, 1974), sivulta 119.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Venäläisiä kansantanssikursseja ainakin lapsille on järjestänyt Helsingin Venäläinen Sadko Klubi. Kannattaa kysellä heiltä myös aikuisten kursseista. Yhteystiedot täältä:
http://www.yritystele.fi/i/Helsingin%20Ven%C3%A4l%C3%A4inen%20Sadko%20K…
Myös Helsingin tannsiopistosta kannattaa kysellä:
http://www.helsingintanssiopisto.fi/
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti
kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217
Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen...
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla käytettävät ohjelmat sijaitsevat palvelimilla, eikä paikallisella työasemalla, jolle asiakas kirjautuu. Kun asiakas käynnistää ohjelman, järjestelmä tarkistaa samalla, mitä työaseman USB-portteihin on liitetty. Tämä tieto välittyy palvelimelle. Jos muistitikku kytketään koneeseen vasta kirjautumisen jälkeen, tieto USB-portin käytöstä ei siirry palvelimelle.
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen...
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
Molemmat kirjat ovat kyllä Porvoon kaupunginkirjastossa, ja olet tällä hetkellä ensimmäisenä varausjonossa kumpaankin kirjaan.
Hur moderna organisationer fungerar on lainassa Helsingin kaupunginkirjastosta ja eräpäivä on 14.11-08.
Psykologi i organisation och ledning on taas Vantaan Tikkurilan kirjaston kirja ja se on varattuna jollekin asiakkaalle, joten sen eräpäivä tulee vielä myöhemmäksi.
Tietysti voit hakea itse kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta silloin sinun pitää hankkia sieltä kirjastokortti. Helmet kattaa kuitenkin Helsingin lisäksi Vantaan ja Espoon kirjastot, joten pääkaupunkiseudulta kirjojen noutaminen on aika vaivalloista.
Tällä hetkellä et kuitenkaan saa kumpaakaan kirjaa sieltäkään, ellet sitten ole se asiakas...
Ikävä kyllä ko. elokuvaa ei löydy Porvoon kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista. Useilla elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, joten emme voi hankkia sellaisia. Huutonetissä se näyttää olevan myytävänä viidellä eurolla.
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=89456251
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
