Valitettavasti ei ole. Espoo kuuluu Helmet-kirjastoverkkoon, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. HelMet-kirjastojen kirjoja voi palauttaa missä tahansa samaan verkkoon kuuluvassa kaupungissa. Toisin sanoen esim. Helsingin kirjoja voi palauttaa vaikkapa Vantaalla. Mutta verkon ulkopuolisista kaupungeista tulevien kirjojen palautus taas ei onnistu.
Ruotsin kielellä tätä kirjaa (alkuteos Love to water my soul) ei näytä löytyvän. Tarkistimme kotimaisten kirjastotietokantojen lisäksi myös ruotsalaisista ja WorldCatista http://www.worldcat.org.
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita....
Runo on Antero Kajannon ja löytyy kokoelmasta Paarma, julkaistu 1946
Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Varauksen voit tehdä sivulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327450?lang=fin
Runo on luotteloitu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaan
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
HelMet-kirjastojen e-kirjoja on mahdollista lainata ulkomailta, mutta kirjastokortti täytyy hankkia fyysisesti Suomesta. Ensimmäisen kirjastokortin hankkimisen yhteydessä täytyy myös ilmoittaa Suomessa sijaitseva osoitteensa. Myöhemmin osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille. Kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit_ja_helmet/Digihelmet/Ekirjan_lainaami… löytyy ohjeita HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen.
Tohtori.fi –sivuston mukaan parin oluen, viinilasillisen tai giniannoksen nauttiminen ennen ateriaa tai aterialla näyttää hillitsevän aterianjälkeistä veren glukoosipitoisuuden suurenemista. Aterianjälkeisen glukoosipitoisuuden kurissa pitäminen voi auttaa mm. lihavuuden, diabeteksen ja myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä.
Terveyskirjaston mukaan yleensä suositellaan, että matkailija pidättäytyy alkoholista, kahvista (diureettinen efekti) ja maitotuotteista ripulin akuuttivaiheessa. Lisäksi todetaan että, väkeviä alkoholijuomia ei voi käyttää turistiripulin ehkäisyyn.
Lähteet:
http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=1327716
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.terveyskirjasto.fi/...
Tule kirjan kanssa kirjastoon! Kirja tulisi korvata kirjastolle - HelMet-kirjastojen periaatteet on esitetty HelMet -palvelusivun kohdassa Info > Asiakkaana kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Vantaan kaupunginkirjasto ottaa mieluiten korvauksena uuden kappaleen teosta, jos vahingoittunut teos on ollut Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Voit mielellään myös soittaa kirjastoon, niin kirjasto selvittää asiaa ja voi vaikka neuvoa korvaavan kirjan hankintapaikkoja.
Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Helpointa olisi, jos hän noutaisi varauksesi ja lainaisi ne omalla kortillaan. Silloin homma toimii niin, että hän vain kertoo asiakaspalvelutiskillä, mitä varauksia on hakemassa. Jos noutajalla ei ole kirjastokorttia, se voidaan tehdä nopeasti, jos hänellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Varaukset on mahdollista lainata myös sinun kortillesi, mutta silloin varausten noutajalla täytyy olla allekirjoitettu valtakirjasi. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, mitä varauksia noutaja on hakemassa ja mille kortille.
Kirjaston maksuja ei voi ainakaan vielä maksaa suoraan netin kautta. Sen sijaan kirjastosta on mahdollista saada maksulomake, jolla maksut voi hoitaa tilisiirtona nettipankin kautta kirjaston tilille. Sen suhteen kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon. Lomake voidaan lähettää sähköpostiin.
Asia riippuu siitä, onko kirjoissa varauksia. Jos varauksia ei ole, voit lainata kirjastot uudelleen kirjaston palvelutiskillä, vaikka ne olisi uusittu jo kolme kertaa. Sen jälkeen kirjoja voi uusia netin kautta jälleen uudet kolme kertaa. Varattuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan, koska toiset lainaajat kaipaavat niitä. Hekin saattavat tarvita niitä opintoihinsa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
Anat Berkolta on ilmestynyt teos The path to paradise: the inner world of suicide bombers and their dispatchers. Kyseinen teos löytyy ainoastaan Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta e-kirjana englanniksi. Kirjakaupoissa teos on saatavilla englanniksi.
Teosta ei ainakaan nykyisten tietojen mukaan ole suomennettu. Suomen kansalliskirjaston tietokannasta Fennicasta ja yleisimmistä suomalaisista kirjakaupoista ei löydy suomenkielistä teosta.
Teos on mainittu nimellä Tiellä paratiisiin Savon sanomien lehtiartikkelissa "Valmiita kuolemaan" 3.3.2008. Artikkelin on kirjoittanut israelilainen toimittaja Semy Kahan. Ilmeisesti artikkeli on suomennettu lehteä varten ja samalla myös kirjan nimi on käännetty suomeksi.
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Lahden kaupunginkirjaston valikoimassa on monia maailmanhistoriaa käsitteleviä kirjasarjoja. Kokoelmasta löytyy myös useampia lukion historian oppikirjasarjoja. Ehkä kannattaisi aloittaa lukion historian kertauskirjoista. Tässä muutama esimerkki:
Historia: lukion kertauskirja (toim. Heikkonen [et al] WSOY: 2008) sekä
Abi historia (toim. Kohi [et al.]Otava: 2009), joka on ainereaaliin valmistava harjoituskirja.
Valtioiden ja kansojen historiaa käsittelee ainakin Historian ABC -kirjasarja (Kari, Risto; Tammi: 2009)Suositeltavaa on varmasti lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta oman kiinnostuksen mukaan. Kannattaa tehdä itse aineistohakuja laittamalla asiasanaksi maailmanhistoria.
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa. Näyttäisi siltä, ettei sitä olisi muissakaan Suomen kirjastoissa.
Kirja on kuitenkin mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Ulkomailta saapuvan kaukolainan hinta vaihtelee 4 eurosta 25 euroon. Kaukopalvelumaksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu#kaukopalvelumaksut.
Jos olet sieltä mieltä, että kirja olisi hyvä hankkia Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
