UP-lehdet 2011-2023 ovat luettavissa täällä: Lehtiarkisto | Ulkopolitiikka.fiEduskunnan kirjastossa on luettavissa numerotvsk. 1(1961)-60(2023)ei ilmestynyt 1969-1971 ; 1972 ilm. vain nro 1Lisänumerot: Kosovo-erikoisnumero 1999Ulkopolitiikka | Eduskunnan kirjasto | Eduskunnan kirjasto @ FinnaEduskunnan kirjasto on kaikille avoin ja suurin osa palveluista on maksuttomia.Eduskunnan kirjastoAurorankatu 600100 HelsinkiTavoitat asiakaspalvelun myös numerosta 09 432 3423 tai sähköpostilla kirjasto.lainaus@eduskunta.fi
Ensimmäinen vaikuttaisi olevan E. T. A. Hoffmannin novelli Nukuttaja, mutta kyseisessä novellissa ei ole Aino-tematiikkaa. Novelli sisältyy kokoelmaan Yökappaleita (2011). Toinen kysytty kirja on Miina Supisen Mantelimaa.Linkit:Kirjasampo: Nukuttaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufa1edb78-e145-4b38-8b2d-7e4e2ec40c9bKirjasampo: Mantelimaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4207103
Kysyin apua kollegoiltakin ja kokosimme alla olevan listan. Toivottavasti näistä löytyy mielenkiintoista luettavaa. Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä, Jane / Punaiset osat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Nelson%25252C%252BMaggieOlivia Laingin tuotanto https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=olivia+laing&type=AllFields Annie Ernaux´n tuotanto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176026068457Vidgis Hjort: Perintötekijät, Onko äiti kuollut, Toisto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au37f56bcb-f56f-4e6e-bb94-b6e3ee91864bSara Stridsberg:...
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle....
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Valitettavasti en saanut runoa selville. Löysin kyllä muita hääparille osoitettuja runoja. Esim. https://www.selmastories.se/artikel/dikter-om-karlek-for-brollop/ ja https://www.brollopsdagar.se/dikter/
Kyseessä on Theodor Seuss Geiselin eli Dr.Seussin runomuotoinen kuvakirja vuodelta 1990.Teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audab71be9-4f6d-4135-ac7a-5b9d30aac315https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au52d3defa-50fa-4b7c-93f5-a1994e2e70ffhttps://finna.fi/Record/eepos.2796505?sid=5377898464
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Kyse lienee suusta suuhun kulkevasta rallatuksesta. Kirjaston tietokannoista tai aineistoista sitä en löytynyt, mutta saamani vihjeen mukaan sitä kannattaisi etsiä/kysellä Vauva.fi-sivustolta tai Suomi24-palstalta.
Sana kaksinen tarkoittaa kielteisessä merkityksessä kehuttava, hyvä tai häävi. Sanonta siis tarkoittaa, ettei asia näytä hyvältä. Alkuperää sanonnalle ei löytynyt. Voi olla, että se ei ole varsinainen sanonta, joka olisi jostain lainattu, vaan vain yksi tapa sanoa, ettei asia ei näytä menevän hyvin.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: kaksinen https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaksinen?searchMode=all
Haluamiasi kirjoja on melko hankala löytää.Yritin käyttää Amazonin äänikirjahakua ja WorCatin hakua. Löysin muutamia ehdokkaita, mutta Bookbeatissa niitä ei ollut englanniksi.Maggie Hartley löyti Amazonista. Linkki hakutulokseen ja Casey Watson WorldCatista. Linkki hakutulokseen. Näistäkään en tiedä, kuinka paljon niissä kerrotaan lasten ja heidän vanhempiensa taustoista.
Keskustallin ratsastuskoulun tunnetuimpia kasvatteja lienevät Suomen olympiaedustajat Kyra Kyrklund ja Christopher Wegelius. Lisää tietoa Keskustallin sivuilta: https://www.keskustalli.fi/historia.html.
Suomeksi ei löytänyt tuollaista kuvakirjaa.Suomenkielisiä lastenkirjoja on aiheesta hyvin vähän. Hakusanoilla hyväksikäyttö ja lastenkirjallisuus löytyi vain kolme teosta. Joista paras osuma lienee Enna Airikin Korppipäinen mies. Linkki Helmet hakuun.Voisiko kirja olla by Ann Dix ja Jacqueline Quinnin Little Mouse Finds a Safe Place? Ainakin sen myyntitiedoissa lukee:"Little-Mouse Finds a Safe Place is a children's storybook designed to help professionals support children who have experienced and witnessed domestic violence and abuse, and also contains guidelines on the key issues and how to use the story with individuals and groups." Linkki Amazon.comTai Marvel Katzin ja Jurnee Johnstonin Tiny Finds His Whisper: A Little Mouse With a Big...
Suomesta Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista löytyy kirjallisuutta, mutta asiasanoitus ei ole niin tarkkaa, että pystyisi rajaamaan paikkakunnan tasolle. Toivottavasti näistä joku vastaa etsimääsi:Annu Edvardsen: Sotalapset (1977)Annu Liikkanen: Lappu kaulassa (1995)Sinikka Vesterberg: Kaksi kotimaata (2000)Kaija Luttinen: Kaksi maata - monta kotia (2003)Pertti Kavén: 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset (2004)Helmi Erving-Odelberg: Hälytys : välähdyksiä sotalapsen elämästä (2005)Pirkko Räntilä: Sotalapsi 4779 (2006)Maija-Liisa Tuominen: Sotalapsen muistelmat (2006)Pekka Suokas: Lappu kaulassa maailmalle : sotalapset muistelevat (2008)Erkki Kokko: Me, sotalapset : neljän veljeksen tarina (2009)Pertti Kavén: Sotalapset : toiveet ja...
Helmet-kirjastossa on ainakin seuraavat teokset:Merihaka-opas (toimituskunta Aune Kämäräinen, Aino Pietarinen, Pirjo Tippana)Helsinki : Merihaka-Seura, 1988(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Merihaka-opas | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila : Helsingin uusi keskusSchulman, Harry; Sundman, Mikael[Helsinki] : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto)Pasila : Helsingin uusi keskus | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila-projekti : [Itä-Pasilan] toteuttamisohjelma 1972 : 13.12.71Helsinki : Pasila-projekti, 1972(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Pasila-projekti : [Itä-Pasilan]...
Kysymykseen on jo vastattu tällä palstalla 21.9.2020."Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä '...
Pojke on tosiaan yksi harvoista suomenkielen lainasanoista ruotsissa. "Till sverigesvenskan har sådana fennicismer inte nått, förutom kanske ett tiotal lånord. Ett omdiskuterat ord är finskans ålderdomliga repo som eventuellt ligger bakom svenskans räv. Vi noterar att de västgermanska språken har de helt annorlunda fox och Fuchs, så nog kan man tänka sig att de gamla nordborna lånat in repo, speciellt om vi betänker att det i genitiv heter revon. Bland de mer allmänt erkända lånen från finska till svenska återfinns känga av kenkä ’sko’, hyvens av hyvä ’bra’, kola ’dö’ av kuolla, pojke av poika, pörte av pirtti, pjäxa av pieksu och rappakalja av rapakalja." Linkki Martin Personin artikkeliin Språkbruk-lehdessäSiitä miten näin on käynyt,...
Misako harjoitti matkamuistojen ja lahjatavaroiden tukku- ja vähittäismyyntiä. Se toimi Minimisakon nimellä Lapin kauppakeskuksessa ja Misakolla oli liiketila myös osoitteessa Rovakatu 25.
