Kyseessä on kirjoitusvirhe. Muistovärssy kuuluu kokonaisuudessaan näin: "On lempeä levon maa, unen kaarisilta sinne johdattaa. Niin turvaisaa on, Herra, Sun rauhaas nukahtaa.” Sen kirjoittajasta en löytänyt tietoa.Ks. esim. https://www.muistovarssyja.fi/on-lempea-levon-maa-unen-kaarisilta-sinne…
Meille tuli päällimmäisenä mieleen muutama kotimainen kirjailija. Kysymyksestä ei käy ilmi, että onko haussa kotimainen vai käännöskirjailija, joten laitan tähän listaan nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet kirjailijat.Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatta on kirjoittanut useampia teoksia, joten häntä tarjoaisin nyt kysymyksesi perusteella vahvimpana ehdokkaana. Samoin Mokoma-yhtyeen Marko Annala on kirjoittanut useampia kirjoja. Elonkerjuu-yhtyeen Simo Ralli on kirjoittanut muutaman kirjan. Insomnium-yhtyeen Niilo Seväseltä on julkaistu kaksi kirjaa ja Sentencedin Sami Lopakka on myös kirjoittanut kaksi kirjaa.
Virkatut lapintossut -ohje löytyy sekä Novita 4/2018 -lehdestä Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635993?sid=5293061295että Novitan verkkosivulta.https://novita.com/patterns/virkatut-lapintossut?srsltid=AfmBOorYZNOxDJhtY5-qn_MXR71JUIkpe8grwEC2vcqbt0pt7Chffom_Toisenlaisista lapintossuista (eli revontulitossuista) löytyy blogitekstiä https://huopatossunen.blogspot.com/2013/10/lapintossut.htmlToisista revontulitossuista löytyy tällainen artikkeli, jossa on vähän ohjetta ja kommenteissa mainitaan, että ohje löytyy Suuri Käsityö 11-12/2004 -lehdestä.https://neulemuistio.vuodatus.net/lue/2017/04/revontuli-tossuissaLehti on varattavissa Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5293635087 ...
Tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissä olevista lähteistä.Osaisiko joku palstan seuraajista auttaa ja kertoa, tunnistaako konsertin tai tietääkö lisätietoja?
Tässä lukuvinkkejä aiheittain.LotatKoivisto, Sesse: Lotta Heidin sota (Otava 1982, uusi painos 2022)Mustonen, Enni: Kielon jäähyväiset (Otava 2000, useita uusia painoksia)Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia (Tammi 1956, uusi painos 2006)KotirintamaKilpi, Eeva: Talvisodan aika (WSOY 1989, uusi painos 2026); Välirauha, ikävöinnin aika (WSOY 1990, uusi painos 2026); Jatkosodan aika (WSOY 1993, uusi painos 2026)Kähkönen, Sirpa: Kuopio-sarja (1. osa sijoittuu sotia edeltävään aikaan, osat 2-6 sotien aikaan ja osat 7-9 myöhemmille vuosikymmenille)Köngäs, Heidi: Mirjami (Otava, 2019)Mäki, Merja: Ennen lintuja (Gummerus 2022)Rytisalo, Minna: Lempi (Gummerus 2016)SotalapsetFranck, Mia: Pommipuutarha (Teos & Förlaget 2018)Sahlberg, Asko:...
Näillä tiedoilla emme valitettavasti löytäneet Aaro Hellaakosken tuotannosta sopivaa runoa. Hellaakoskella on äiti-aiheinen "Äiti, anna anteheksi" -runo, mutta se ei taida olla nyt kyseessä. Tämä runo sisältyy Maininki ja vaahtopää -kokoelmaan (1924), joka löytyy esimerkiksi Runot 1916-1928 -kokoelmasta. Kokoelmaa on saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja voit tarvittaessa varata sen omaan kirjastoosi. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311132?sid=5292728151Selailimme lisäksi äideille omistettuja runoantologioita, ja Koskenniemen ja Sarkian Koottujen sisällysluetteloita. Esittämälläsi sanoilla ei kuitenkaan löytynyt sopivaa runoa. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4idit+antologiat+82.2&type=AllFields&limit=20...
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Pitämä-substantiivi tarkoittaa epäedullisesti vaikuttavaa työn jälkeä. Sanaa käytetään vain kuvainnollisessa yhteydessä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pihdit?source=suggestionhttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Kuvaukseesi parhaiten sopiva kirja on Maikki Harjanteen kirjoittama Noitien kirja, joka ilmestyi vuonna 1991 Otavan kustantamana. Kirjan kansi on musta ja siinä on kolme värikästä noitahahmoa. Kirjaa selaamalla käy ilmi, että se kertoo aluksi mm. kolmen noidan arkielämästä, kodista ja kauneusjutuista. Lisäksi kerrotaan esimerkiksi kaupunkinoidista ja noidanluutametsästä. Kielellä noita puhdistaa roskia silmistä, ei kuitenkaan omistaan, mutta tästä on kuva. Muitakin hoitokonsteja esitellään kirjassa.
Helmet-palvelusivustolla Kirjavinkeissä on listoja mm. kirjoista, jotka sopivat Helmet-lukuhaasteeseen.Tässä vinkkejä Helmet-lukuhaasteeseen 26/2026 eli kirjoja, joiden nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto.Voit myös itse etsiä lisää tällaisia kirjoja, kirjoittamalla Helmet-hakuun esimerkiksi sanan tähti* tai tähden ja rajata hakua sen jälkeen hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen aikuisten aineistoon ja valita genreksi kaunokirjallisuuden.
Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto - kuten Suomen kirjastot yleensäkin ovat.Jos kyseisen aineiston kohdalla lukee, että se on avovarastossa, se tarkoittanee, ettei sitä tarvitse etukäteen varata tutustumista varten. Voit toki ottaa yhteyttä Töölön kampuskirjastoon ja varmistaa asian.lib.siba@uniarts.fiPuh. 040 710 4224https://uniarts.finna.fi/
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan...
