Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Tässä muutama pesuainemerkki, joita käytettiin samoihin aikoihin Fairyn kanssa:
https://fi.pinterest.com/pin/185069865915660116/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suno-pesujauhemainos
https://museot.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20%3ATMM22521%3A118
Suno taas on pyykinpesuainetta.
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
Esimerkiksi seuraavat kirjat sopinevat tarkoitukseen:
Turpeinen, Kaija, Lycka till! : ruotsin alkeiskirja aikuisille, 2001.
Fiilin, Ullamaija, Fullträff igen! : ruotsin kielioppi aikuisille, 2019.
Göransson, Ulla, På svenska! : svenska som främmande språk. 1, Lärobok : A1 & A2, 2010.
Keränen, Marit, Vi ses! : svenska för nybörjare, 2018.
Kirjat löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkista saatavuuden Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Tulostettavat asiakirjat voi siirtoa varten tallentaa johonkin pilvipalveluun, muistitikulle tai lähettää itselleen omaan sähköpostiinsa.
Pilvipalvelujen ja sähköpostin käytössä tarvitset tulostimen lisäksi kirjaston tietokonetta. Muistitikulta monet tulostimet osaavat tulostaa suoraan pdf-tiedostoja.
Monia asiakirjoja voi laatia myös suoraan netissä esim. kelan ja verottajan sivuille, jos käytössäsi ovat nettipankkitunnukset.
https://yle.fi/aihe/digitreenit
Pilvipalveluista
Viranomaisille toimitettavista asiakirjoista.
Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Teflon on alun perin kauppanimi polytetrafluorieteenille (lyhenne PTFE). Muitakin kauppanimiä on. Wikipedia-artikkelista lisätietoa polytetrafluorietyleenistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polytetrafluorieteeni
PTFE-muovi keksittiin vahingossa vuonna 1938. Ensimmäiset teflonpannut tulivat myyntiin vuonna 1954. Siitä, koska niitä saattoi ostaa Suomesta, emme valitettavasti löytäneet tietoa.
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Gizan tasankoa tutkiva Ancient Egypt Research Associates (AERA) on määritellyt Khufun eli Kheopsin pyramidin tarkoiksi koordinaateiksi 29° 58’ 44.3830” pohjoista leveyttä ja 31° 07’ 57.0194” itäistä pituutta (http://www.aeraweb.org/gpmp-project/giza-meter-by-meter/). Leveysasteet poikkeavat 30 asteesta siis 1 kaariminuuttin ja 15.62 kaarisekuntia.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat...
