Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi...
Verenpaine yleensä kohoaa iän myötä. Kyse ei välttämättä tällöin ole verenpainetaudista, joskin senkin mahdollisuus on suurempi vanhemmilla ihmisillä.
https://www.kaypahoito.fi/hoi04010
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/vanhuksen-verenpaine…
Suomessa jokaisella on lähtökohtaisesti sananvapaus, mutta sitä rajoitetaan monin tavoin lainsäädännön perusteella. Sananvapaudesta on säädetty perustuslain 12 §:ssä:
"Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan lainsäädännössä on säädetty rangaistavaksi lukuisia tekoja, jotka perustuvat tai voivat perustua julkaistun viestin sisältöön. Julkaistun viestin sisältöön perustuvista rikoksista säädetään rikoslaissa (1889/39), kuten esimerkiksi:
-...
Hämeenlinnan pääkirjastosta kerrottiin, että heillä ei tiistaina 1.12. ollut tapahtumia. Otatko yhteyttä suoraan pääkirjastoon, niin asia selviää: kirjasto@hameenlinna.fi
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/%2Fh%C3%A4meenlinnan-p%C…
Kuorsatessaan ihminen on unessa, emmekä löytäneet tietoa, että siihen voisi vaikuttaa unen aikana. Valveilla ollessaan voi tietysti selvittää syitä kuorsaamiseen ja näin ehkä vaikuttaa asiaan etukäteen. Alla linkki Terveyskirjaston artikkeliin kuorsauksesta, mm. sen syihin ja itsehoitoon:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all
Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all
Eli esimerkissäsi...
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Kyseinen katkelma on Frans Emil Sillanpään kertomuksesta Vanhan Siinan vierailu, joka sisältyy teokseen Ihmislapsia elämän saatossa : Kertomuksia ja kuvauksia (1917).
Teos on tallennettu Gutenberg-projektiin (ks. linkki alla), joten sieltä voit lukea koko kertomuksen Vanhan Siinan vierailusta.
http://www.gutenberg.org/files/46532/46532-8.txt
Ihmislapsia elämän saatossa -teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä. Halutessasi voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville mistä Fredin laulusta voisi olla kyse. Samankaltaisia aineksia löytyy monesta laulusta kuten esimerkiksi Reino Helismaan sanoittamasta "Mummon kaappikellosta", jossa sanotaan: Riemu arjestakin teki silloin sunnuntain, Kello raksutti onnea pelkkää.
Salla Simukka kertoi meille, että Yön oppilaskunta ei ole mistään kirjasta. Se on kirjoitettu oppikirjaa varten. Eli valitettavasti tarinalle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa jatkoa.
Koirien eleistä ja käyttäytymisestä löytyy tietoa mm. täältä:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/koiran-elei…
https://www.purina.fi/kaikki-koirista/k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen-ja-koulu…
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koiran-elekieli
https://seura.fi/ilmiot/lemmikit/koiran-elekieli/
Tässä myös linkki muutamaan mielenkiintoiseen Helmet-kirjaston kokoelmista löytyvään kirjaan, joissa käsitellään nimenomaan koirien elekieltä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoira%20eleet__Orightresul…
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Haulla toinen maailmansota Pariisi löytyy Kirjasampo.fi:stä mm. seuraavat
Hassel Sven, Tuhotkaa Pariisi; Petetty armeija; Rumputuli (sotakirjallisuus)
Wallner Michael, Pariisin huhtikuu (rakkausromaanit)
Stiernstedt Marika, Atentaatti Pariisissa (ilmestynyt v. 1944)
Deforges Regine, Sininen polkupyörä; Viettelysten Pariisi; Rakkauden riemukaari (rakkausromaanit)
Patrick Modiano Kehäbulevardit
Orringer Julie, Näkymätön silta
Lisää kaunokirjallisia teoksia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/toinen%20maailmansota%20parii…
Myös Helmet.fi:ssä kannattaa hakea noilla sanoilla, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28toinen%20maailmansota%2…
Saat sekä faktaa että fiktiota ja voit tehdä haluamastasi....
Baltian maissa on yhteensä kymmeniä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja niissä eri oppiaineita, joten listaa on mahdotonta tehdä. Koulutusten pääsyvaatimukset vaihtelevat. Jokaisella maalla on oma sivusto opiskelemaan haluaville ulkomaalaisille. Näille sivuille on koottu laajasti tietoa mm. eri korkeakouluista sekä hakukriteereistä. Voit tutustua eri vaihtoehtoihin näillä sivuilla.
Viro: Englanninkielinen sivusto Study in Estonia:https://www.studyinestonia.ee/
Latvia: Englanninkielinen sivusto Study in Latvia: http://www.studyinlatvia.lv/
Liettua: Englanninkielinen sivusto Study in Lithuania https://studyin.lt/
Viro-instituutti tekee yhteistyötä Study in Estonian kanssa Helsingissä toimivassa Eesti Majassa. Heillä on...
