Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Voit kokeilla vielä etsiä Kirjasammon kautta esimerkiksi hakusanalla 'maanjäristykset':
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/maanj%C3%A4ristykset
Valitettavasti Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Clive Barkerin romaanista Galilee ( HarperCollins, 1999) on jouduttu poistamaan. Tietokantaan ovat teoksesta jääneet vielä teostiedot.
Muualta Suomesta Clive Barkerin Galileen voi saada kaukolainaan. Alla olevassa linkissä on kaukolainahinnasto ja lomake, jolla voit itse tehdä kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Kyllä muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista, joissa on voinut altistua tartunnalle. Jäljittäjillä olisikin varmaan aikamoinen työ selvittää joka ikinen tartunnan saaneen lähettyvillä ollut ihminen. Esimerkiksi Espoolla, Helsingillä ja Kirkkonummella on verkkosivuillaan tietoa mahdollisista altistumispaikoista.
- Kirkkonummella https://www.kirkkonummi.fi/ajankohtaista-tietoa-koronaviruksesta-1232020
- Espoolla https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Mahdolliset_alti…
- Helsingillä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten altistukset, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/korona-tilanne
Muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista ja ajoista, jolloin on voinut...
Voisiko tarkoittamasi laulukirja olla Erkki Pohjolan ja Egil Cederlöfin toimittama "Tie musiikkiin : Musica II" (Musiikki Fazer), josta on olemassa useita eri painoksia? Itse pääsen katsomaan 9. painosta vuodelta 1974. Siinä on mainitsemistasi lauluista "Taivas on sininen ja valkoinen", "Arvon mekin ansaitsemme", "Kultakalat", "Joe Hill", "Puukenkätanssi", joka alkaa "Oozevize, voozevize", "Kasakkapartio" ja lopussa maakuntalauluja. Reijo Pajamon mukaan Pohjolan ja Cederlöfin Musica-kirjasarja edusti siirtymäkauden oppikirjaa kohti peruskoulua, sillä siihen kuului omia oppikirjoja eri luokka-asteille. Aiemmin kaikilla luokka-asteilla oli käytetty samaa laulukirjaa.
Sellaista laulukirjaa, joka sisältäisi kaikki mainitsemasi...
Puhutaan paljon lasten ja nuorten lukutaidosta, mutta joka kymmenes aikuinen osaa lukea vain vaivoin. Tutkija Sari Sulkusen mukaan aikuisten lukutaidottomuudesta pitääkin puhua enemmän. Keskimääräisen lukutaidon heikkenemiselle on myös sisällöllisempi selitys. Koska kirjoitettujen tekstien tai lukemisen harjoitusta saadaan tänä päivänä vähemmän kuin aikaisemmin, se heijastuu taidoissa. Lukutaito on niin kuin mikä tahansa muukin taito. Jos sitä haluaa kehittää, pitää lukea. Tarvitaan siis harjoitusta.
kielibaari.fi | Tutkija Sari Sulkunen: Aikuisten heikosta lukutaidosta pitää puhua enemmän ja näkyvämmin
Tässä Ylen Paula Tiessalon artikkelissa samasta aiheesta löytyy lopusta myös lukutaitotesti, jolla voi testata omaa...
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
John Deweyn Demokratia ja kasvatus -teoksen ilmestymisajaksi on kansallisbibliografia Fennicassa merkitty maaliskuu 2021. Mikäli teos ilmestyy luvattuna ajankohtana, vievielä jonkin aikaa, ennen kuin teos saadaan kirjastoihin lainattavaksi.
Teos on jo varattavissa, joten sinun kannattaa tehdä teoksesta varaus, niin saat sen mahdollisimman lainattavaksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4183909
Franz Schubert sävelsi laulun Friedrich Rückertin runoon Du bist di Ruh. K. V. Vesalan suomennos laulusta (Sä rauhan tuot) sisältyy teokseen Lauluohjelmistoa : 60 Schumannin, Schubertin, Beethovenin, Loewen, Griegin ym. tunnetuimpain säveltäjäin soololaulutekstiä (Kansanvalistusseura 1914).
Kyllikki Solanterän suomentamana (Oi rauha suo) on laulusta ensimmäinen säkeistö nuottijulkaisussa Kokoelma yksinlauluja III (1939).
Rückertin runon suomennos sisältyy myös runoantologiaan Laulujen virta : saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta (toim. ja kääntänyt Arvi Kivimaa, 1936).
https://finna.fi/Record/helka.9926545313506253
https://finna.fi/Record/satakirjastot.187826/Holdings
http://runotietokanta...
Tässä muutamia jännityskirjavinkkejä 13-vuotiaalle:
Kristina Ohlsson: Lasilapset, Hopeapoika, Kivienkelit - mystiikkaa ja jännitystä, joka sopii myös hieman nuoremmille lukijoille
Camilla Sten & Viveca Sten: Syvyyksissä, Sumussa, Loimut (Synkät vedet -sarja) - maagista jännitystä Tukholman saaristosta
Michelle Harrison: 13 lahjaa (+jatko-osat) - jännitystä kiehtovassa keijumaailmassa, päähenkilönä 13-vuotias Tanya
Andy Mulligan: Roskaa - myös elokuvaksi sovitettu jännityskirja kertoo kaatopaikalla elantoaan etsivistä nuorista, jotka löytävät rikollisten laukun
Ilkka Remes: nuorille kirjoitetut jännärit, esim. Piraatit, Riskiraja, Kirottu koodi - päähenkilö 14-vuotias Aaro Korpi, aiheet kansainvälisestä rikollisuudesta
Tässä kaiketi pitää puhua metsävarojen käytöstä.
Suomen osalta tietoa saattaisi löytyä seuraavilta tahoilta:
Metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/
Luonnonvarakeskus
https://www.luke.fi/
Metsäteollisuus
https://www.metsateollisuus.fi/
Kansalliskirjaston digitoidun aineiston tarjontaa voi tutkia täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Digitoituja lehtiä voi etsiä julkaisupaikan mukaan. Loviisan seudun lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Pietarsaaren digitoidut lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
Sitaatti löytyy Maarit Saarelainen-Sahlmanin pro gradusta Henkilökohtaisten muistojen merkitys ja käyttö luovassa kirjoittamisessa : kun orava kaivoon hyppäsi (2011). Pro gradussaan Saarelainen-Sahlman tutkii henkilökohtaisten muistojen merkitystä ja käyttöä luovassa kirjoittamisessa. Gradu löytyy Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27187.
Gradun s.18 löytyy teksti, jossa sitaatti on: "Leila Simonen on tutkinut Body-projektissaan ruumiin muistia. Hän toteaa, että bioenergetiikan mukaan kaikki mitä ihminen on kokenut, on kirjoitettu hänen ruumiiseensa (Simonen 1995, 34). Ruumiimme muistaa kaiken,kokemamme ristiriitatilanteet ja tukahdutetut tunteet, mutta myös onnenhetket ja...
Videon saa jakaa/linkittää, mutta sitä ei saa kopioida esimerkiksi omalle koneelleen. Linkittäminen tulee tehdä hyvän tavan mukaisesti ja siten, että käyttäjä huomaa selkeästi siirtymisen toiseen aineistoon. Videon tekijällä tietenkin on tekijänoikeudet tekemäänsä lauluun.
Jos video on merkitty CC BY ‑lisenssillä, säilyttää sen tekijä tekijänoikeudet ja muut voivat käyttää teosta käyttöluvan ehtojen mukaan.
Lisätietoa:
Tekijänoikeus.fi: Usein kysyttyä
Tekijänoikeudet - YouTube
