Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen...
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina...
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
Kysymäsi kohta menee näin:
"Pidä rukouksesi molemmin puolin päivää ja yön varhaisina hetkinä. Hyvät teot korvaavat pahoja. Tämä on varoitus niille, jotka kuulevat varoituksen." (Koraani, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, Basam Books 2015)
Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan tai kirjan tekijän lupaa. Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Taidekirjoilla on vielä pidempi suoja-aika, teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Lisätietoja löytyy esimerkiksi sivustolta https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/.
Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone
Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa.
Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
Hei,
Kyseessä on varmaankin Heidi ja vaarojen vuori / Fred ja Mark Brogger. Kirja on jatkoa Johanna Spyrin Pikku Heidille.
"Pikku Heidin ikimuistettava tarina jatkuu! Heidi jättää hyvästit lapsuutensa alppikodille, isoisälle, ystävälleen Pekalle ja lemmikilleen Schwanli-vuohelle ja lähtee hienoon sisäoppilaitokseen Italiaan. Lähtö on haikea, mutta Heidi päättää yrittää parhaansa. Vilpittömyyttä ja hyväsydämisyyttä tarvitaan, kun Heidi yrittää suhtautua ymmärtäväisesti niihinkin koulutovereihinsa, jotka kiusaavat häntä maalaismoukkana. Mutta pian Italia joutuu sotaan. Koulu suljetaan, ja tytöt sijoitetaan pahamaineiseen orpokotiin, missä hyväntekijöinä esiintyvä pariskunta pelaa likaista peliä orpolasten kustannuksella...
Kyseessä voisi olla australialaisen kirjailija Graeme Simsionin kirja Vaimotesti (2013, engl. The Rosie Project).
Lähde: https://otava.fi/kirjat/vaimotesti-3/
Tässä teoksessa genetiikkaa tutkiva professori kamppailee sosiaalisten tilanteiden ja etenkin kumppanin löytämisen kanssa.
Hän päättää ruveta etsimään puolisoa kyselytutkimuksen avulla, ja vastoin odotuksia hänen eteensä tulee Rosie, joka puolestaan ei anna periksi ihmissuhteiden suhteen.
Kirjalle on ilmestynyt myös jatko-osa Vauvatesti (2014, engl. The Rosie Effect), jossa Rosie odottaakin lasta.
Kirjat on englannista kääntänyt Inka Parpola.
Suosittelemme tätä kirjaa Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista:
Kuuskorpi, Taina & Heikkinen, Juho: Psykologiset testit ja testaukset (Luovin, 2014)
Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjastosta:
Fletcher, Richard & Hattie, John: Intelligence and intelligence testing (Routledge, 2011)
Stanovich, Keith E.: What intelligence tests miss: the psychology of rational thought (Yale University Press, 2009)
Stobart, Gordon: Testing times: the uses and abuses of assessment (Routledge, 2008)
Haslam, Nick: Introduction to personality and intelligence (SAGE Publications, 2007)
Lisää teoksia löytyy kirjastojen tietokannoista hakusanalla älykkyystestit. Linkki Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-...
Olisiko kyseessä Hermann Altenburgerin ja Peer Heerfordtin Pikku jääkarhu suurella merellä? Kirjan kannesta kuva täällä: https://cdn.kirjaverkko.fi/offerImages/219821_304224.jpg Kirja on ilmestynyt vuonna 1993.
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään Ebbasta muuta tietoa, kuin maininnan äitinä ja vaimona: https://akatemiasampo.fi/fi/relatives/page/p13614_2/table
Ehkäpä hänen pääasiallinen "ammattinsa" on ollutkin "vain" äiti ja vaimo, kuten varmaankin valtaosan tuon ajan naisilla. Näin ollen hänestä ei liiemmin ole enää tietoa saatavissakaan.
