Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tuoreimmat väestötiedot ovat elokuulta 2022. Tuolloin 0–14-vuotiaita tyttöjä oli Suomessa 411 995. Syyskuun ennakkoväkiluvut julkaistaan 27.10.2022.
Kuukausittaiset ennakkotiedot väestöstä iän ja sukupuolen mukaan löytyvät väestön ennakkotilastosta: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Tilaston taulukoihin pääset täältä: https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/?tablelist=true
Tiedot saat poimittua taulukosta 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 0–14-vuotiaita tyttöjä 416 349.
Lopulliset väkilukutiedot vuosittain löytyvät väestörakennetilastosta,...
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Tammen kultaisissa kirjoissa ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1954 julkaistu Walt Disneyn Pupuvaari Pitkäkorva (suom. Marjatta Kurenniemi) on lainattavissa kirjastoista. Teoksesta on otettu useita lisäpainoksia.
https://finna.fi/Record/kyyti.220616
Pupuvaari pitkäkorva sisältyy myös vuonna 2019 julkaistuun Disneyn kultaiseen eläinkirjaan.
https://finna.fi/Record/kyyti.1379394
Dave Lindholmin kirjasta "Puhtaat laivat" (Johanna 1978) löytyy kappaleen sanat kokonaisuudessaan. Kappale on musiikillisesti slaavilaista romanimusiikkia yhdistettynä bluesiin ja rockiin, tämä heijastuu myös sanoitukseen. Kappaleen toistuva refrain on "I love my Nuschka, my donkie, my doggy, too." Sanoituksissa viitataan vuoristomaiseen paikkaan, jossa laulun kertoja viettää aikaansa aasin ja koiran sekä Nuschkan kanssa. Sanoituksesta ei ilmene suoraan, että viittaako Nuschka johonkin naiseen vai mainittuun aasiin. Laulun sanoitus on nimeään lukuunottamatta englantia.
"Puhtaat laivat" on lainattavissa Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1376773?lang=fin
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mahdollisuuksia varmaankin on paljon. Et kertonut, oliko kyseessä muistelmateos vai romaani. Et myöskään, luitko kirjan suomeksi vai englanniksi.
Yksi mahdollisuus on Peter Sheridanin muistelmateos Nuoruuteni Dublin. Kirja on ilmestynyt suomeksi 2000. Kirja kertoo 1960-luvun lapsuudesta Dublinissa. Kirjasampo kertoo kirjasta näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf882a5e6-838f-4b63-8b43-961cd20d99bc
Muita mahdollisuuksia:
Brown, Christy : Jonnekin päivästä pois. Kirja kertoo 1960-luvun Dublinin elämästä. Kertojana vaikeasti vammainen minähahmo. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au484129f5-126d-4f92-9ef0-c52fbea286f4
Doyle, Roddy: Paddy Clarke hähhähhää (suomeksi 1993). Kirja on...
Julia Quinnin romaanit voisivat olla seuraava luettava sarja. Helmet
Dekkareiden ystävälle voisivat sopia Jessica Fellowesin Mitfordin perheestä kertovat kirjat.
Tällä hetkellä hyvin suosittu kirja on: Tämä kokonainen maailmani / Elizabeth Gilbert ; suomentanut Taina Helkamo.
Vanhempia kirjoja Anhony Trollopen teokset Wikipedia
Nuoremmille Eoin Colferin WARP-kirjat. Helmet
Suomalaisia viktoriaanisen ajan kertomuksia:
Akvarelleja Engelin kaupungista / Jukka Viikilä.
Puuvillatehtaan varjossa / Ann-Christin Antell.
Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita sarja
Kaari Utrion uudemmat romaanit 1800-luvun suomesta
Sara Medbergin kirjat 1870-luvulta
Lisää kirjavinkkejä: Kirjavinkit.fi sekä Kirjasampo...
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös...
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa
https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe…;
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'olla liesussa' tarkoittaa olla menossa, juoksussa, liikkeellä.
Liesu-sana tunnetaan monissa suomen murteissa ja sillä on myös useita eri merkityksiä. Tämän sanonnan yhteydessä oleva liesu-sana on mahdollisesti tullut venäjän metsää tarkoittavasta sanasta лес (les), в лесу́ ’metsässä’.
Liesu tai kliesu voi myös tarkoittaa kovaa menoa, vilskettä, roihua tai liejua.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liesu?searchMode=all
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72455/jarvaven%25C3%25A4l…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f73f8f99f1cfb27f6e4…
Talouselämä-lehden artikkelissa kerrotaan pelin kehittäneen tiimin vetäjästä Lasse Louhennosta, https://www.talouselama.fi/uutiset/miljardeja-takoneen-clash-of-clans-p…, samoin This is Finlandin artikkelissa, https://finland.fi/business-innovation/finnish-games-fly-higher-and-hig…. Alkuperäisen idean saajaa ei mainita, vain tiimi, joka siis ehkä onkin yhteistyössä kehittänyt ajatuksen. Myös Supercellin omassa historiikissä kerrotaan menneistä me-muodossa, https://supercell.com/en/about-us/. Asiasta voisi kysyä lisätietoa Supercellistä, yhteystiedot ovat sivuston alareunassa.
meillä täällä Jyväskylässä on oppisopimuskoulutuksella opiskellut kirjastovirkailijoita. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on pääsääntöisesti jokin yliopistossa suoritettu tutkinto. Lainaan tässä aiempaa kysymystä tästä samasta palvelusta, missä käsitellään kirjastoalan koulutusta:
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"...
ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
