Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Kukkakaupasta saimme floristilta seuraavat neuvot:
Viherkasvit tekevät välillä ruskeita lehtiä, se kuuluu niiden normaaliin elämään. Talvella varsinkin lehdet voivat ruskistua
kun on pimeämpää ja on liian lämmin tai kuiva sisäilma.
Vaikuttaa tosiaa, että ruukkukin on käynyt pieneksi jo. Kasvin elinkaarikin on jo loppupäässä.
Jos pärjäät kasvin kanssa sen voisi katkaista vasta kevättalvella ja laittaa uuden kasvinalun tai useamman juurtumaan.
Huonokuntoisen loppuosan voi vain hävittää. Hoito-ohjeita ja ohjeita pistokkaiden juurruttamiseen löytyy lisää netistä, esim.:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kirjovehka-kasvatus-ja-hoito
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/pistokkaiden-ottaminen-helposti-…
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
Tietoa tulossa olevista kirjoista löytyy parhaiten kustantajien sivuilta. Kirjavinkit-sivusto on koonnut yhteen linkkejä kustantajien uutuusluetteloihin: https://www.kirjavinkit.fi/uutuuskirjat-kevat-2023/.
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Karl von Gerdten menehtyi 22.6.1908. Pormestarin virka julistettiin haettavaksi 13.7.1908. Kuulutus avoimesta virasta julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 18.7.1908. Maistraatin puolesta ilmoituksen lehteen toimitti "R.F. Wrede Vt."
27.8.1908 kertoivat useat sanomalehdet, että Heinolan pormestarin virkaa toistaiseksi hoitamaan valittiin varatuomari S.V. Cornér (Vilho Cornér).
12.9.1908 uutisoi Heinolan Sanomat Pekka Zimmermannin saaneen suurimman äänimäärän pormestarinvaalissa. Lehden samalla sivulla Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta mainittiin mm. seuraavaa: "Kuvernöörin tiedusteluun parooni R.F. Wreden nimityksestä kaupungin pormestarin viran hoitajaksi päätti valtuusto vastata, että hra parooni Wrede on ollut...
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Keravan kirjastossa on avovarasto, eli kaikki asiakkaat sekä lapset että aikuiset voivat mennä vapaasti varastoon aukioloaikojen puitteissa. Varaston ovet menevät lukkoon aina puoli tuntia ennen kirjaston sulkeutumista, mutta silloinkin sinne pääsee henkilökunnan avustuksella.
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu...
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on bengalinkielisiä lastenkirjoja. Kirjoja voi lainata Monikielisestä kirjastosta, joka sijaitsee Pasilan kirjaston yhteydessä. Kirjoja voi myös varata omaan lähikirjastoon.
Futsalista ja karatesta en valitettavasti löytänyt bengalinkielisiä kirjoja, mutta tästä voi selata bengalinkielistä kokoelmaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20l%3Aben__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
