Alun perin Turkan kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (1978) ilmestynyt Jään alla savinen ranta (nimi sisällysluettelosta) on yhdestä kappaleesta koostuva proosaruno. Kullekin riville on ladottu tekstiä palstan laidasta laitaan niin paljon kuin sille on mahtunut. Yö aukeaa kuin vilja sekä Turkan runokokoelmia yksiin kansiin niputtavat Teokset 1973–1983 ja Runot 1973–2004 rivittävät proosatyylisen tekstin kukin eri tavalla, joten lienee sallittua päätellä, ettei rivijako ole runossa merkitsevä tekijä. Runo on välimerkitetty pilkuin ja pistein kuin normaali suorasanainen teksti.
"Me kutsumme häntä..." on runon kolmanneksi viimeisen virkkeen alku. Runo päättyy näin: "Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa...
Sivustolla www.globalfirepower.com/coalitions.php voi tehdä vertailuja kaluston määristä erilaisilla maayhdistelmillä. Vertailu ei kerro kaluston laadusta ja todellisista käyttövalmiuksista mitään, mutta antaa käsitystä voimasuhteista. Sivuston tietojen perusteella Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean muodostama liittouma olisi selvästi ylivoimainen kaikkien kalustotyyppien lukumäärässä.
Globalfirepowerin sivustolla voi myös katsoa yksittäisten maiden sotakaluston tai eri aselajien kalustokoostumusta.
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset...
Postin sivuilla todetaan, että kotimaan ikimerkki on postimerkki jolla voit postittaa kirjeen ja kortin kotimaassa. Ikimerkki on nimensä mukaisesti aina voimassa. https://shop.posti.fi/tuote/joulukonsertti
Asiassa kannattaa olla vielä yhteydessä Postiin
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ota-yhteytta
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Waldemar Churbergin suomennoksessa vuodelta 1987 tämä kohta Charles Dickensin kertomuksessa Joulun-aatto (A Christmas carol) kuuluu näin:
”Mutta, oi! hän oli perin armoton mies, tuo Scrooge! kiskova, kiristävä, kaappiva, haaliva, ahne, vanha synnin-orja!”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/24026/pg24026.html
Werner Anttila suomensi vuonna 1932 saman kohdan näin:
”Mutta voi, tämä Scrooge oli armottoman kova ihminen, kiristäjä, kiskuri ja ahne vanha syntinen.”
Charles Dickens: Kaksi kertomusta; Jouluilta ; Uudenvuoden kellot (suom. Werner Anttila ja Kari Jalonen, 2000, s. 12)
Marja Ahtola-Helasen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu seuraavasti:
”Hän oli julma, armoton, kärkäs, kitsas, voitonhimoinen, ahnas...
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Kyseinen kohta Raymond Chandlerin kirjassa Näkemiin, kaunokaiseni (WSOY, 1980, s. 88) kuuluu Kalevi Nyytäjän suomentamana näin:
”Poliisit ovat vain ihmisiä”, hän sanoi ilman mitään asiayhteyttä.
”Niin kuulemma ovat alun perin.”
Täysin tuntomerkkeihin sopivaa kirjaa ei valitettavasti ole löytynyt. Tässä on kuitenkin muutama nuortenkirja, joissa kaikissa seikkaillaan luolissa ja tiedemieskin tarinoihin liittyy.
Martin Widmark: Kolmastoista vieras.
Carolyn Keene: Lohkarevuoren arvoitus
Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja Peiliahden salaisuus
Varaamo.hel.fi antaa hakusanalla ”näyttö” 37 osumaa. Kaikki tilat eivät ole kirjastoissa ja osumia tulee myös Vantaalta. Kannattaa käydä lista läpi, toivottavasti sieltä löytyy sopiva tila näyttöineen.
Hakutulos https://varaamo.hel.fi/search?date=2023-01-31&search=n%C3%A4ytt%C3%B6&p…
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Kyseinen teos on alkuperäiseltä nimeltään Buste de Femme assire (Dora), mutta sillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä toisin kuin joillakin Picasson tunnetummilla töillä.
Osoitteessa http://www.isuresults.com/results/season2223/ec2023/ (viitattu 31.1.2023) löytyvät kysymäsi tiedot. Valitse ensin haluamasi kategoria - esim. women - free skating results, saat listan osallistujista ja heidän pisteistään. Klikkaamalla kilpailijan nimeä löydät tiedot hänen tällä kilpailukaudella käyttämästään musiikista (Music Free Skating). Kimmy Repondin vapaaohjelman taustalla soi Musen Exogenesis Symphony, olisiko kyse tästä?
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
