Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoitaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6…
Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098
Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’.
Nykysuomen etymologinen...
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen...
Platon (427-347 eKr.) käsittelee Atlantis-myyttiä myöhäiskautensa teoksissa Timaios ja Kritias. Atlantis-myytin kaikkia ulottuvuuksia on mahdotonta käsitellä tämän palvelun puitteissa, mutta myytin filosofisessa keskiössä on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnasta.
Myytin mukaan niin sanottujen Herakleen pylväiden eli Gibraltarinsalmen takana, Atlantin puolella, sijaitsi Atlantis-saari, joka oli ”yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä” (Timaios 24c, suom. A.M. Anttila). Rikas ja sotilaallisesti vahva Atlantis valloitti yksi kerrallaan Välimerellä sijaitsevia alueita. Atlantislaiset kokivat kuitenkin karvaan tappion hyökätessään Ateenan johtamia kreikkalaisia vastaan. Tämän tappion jälkeen maanjäristykset ja niiden aiheuttamat tsunamit...
Tanssit.fi-sivustolla käsitellään cha cha - ja rumba-tansseja ja mainitaan joitakin näille tyypillisiä kappaleita. DanceFans-sivustolla listataan cha cha - ja rumba-hittejä.
Rumba musiikkina tarkoittaa monenlaisia laulu- ja tanssisävellyksiä. Esimerkkejä perinteisen kuubalaisen rumban eri lajeja edustavista kappaleista löytyy täältä.
Koskisen episodien nimet ja niiden juonenkulut osuvat koko lailla yksiin Seppo Jokisen kirjojen nimien ja juonien kanssa, joten televisiosarjan osien yhdistäminen niitä vastaaviin kirjoihin on helppoa. Tv-sarja ei täysin noudata kirjojen ilmestymisjärjestystä, ja neljännen ja viidennen Koskinen-tarinan (Koskinen ja taikashow, Koskinen ja kreikkalainen kolmio) se sivuuttaa kokonaan.
Kausi 1 (kirjan nimi suluissa; hakasuluissa oleva luku ilmaisee, kuinka mones Koskinen-kirja on kyseessä):
1. Raadonsyöjä (Koskinen ja raadonsyöjä) [2]
2. Siimamies (Koskinen ja siimamies) [1]
3. Pudotuspeli (Koskinen ja pudotuspeli) [3]
4. Hukan enkelit (Hukan enkelit) [6]
5. Piripolkka (Piripolkka) [7]
Kausi 2
1. Vilpittömässä mielessä (Vilpittömässä...
"'Ananasta ahmi, / hotkaise pyy, / loppusi, porvari, / lähestyy.'" – Nämä säkeet ovat peräisin Arvo Turtiaisen suomentamasta Majakovskin runoelmasta Vladimir Iljitš Lenin (s. 59), jonka "sosiaalisena tilauksena" oli Leninin kuoleman aiheuttama maansuru. Majakovski aloitti runoelman kirjoittamisen keväällä 1924 ja saman vuoden lokakuussa työ oli valmis.
Turtiaisen kääntämä Vladimir Iljitš Lenin ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1970. Se sisältyy kokonaisuudessaan myös 1984 ilmestyneeseen Valitut runot -koosteeseen. Ensimmäisen suomenkielisen tulkinnan Majakovskin runoelmasta laati Armas Äikiä. Se sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia....
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Kyseessä on Severi Nuormaan runo Pieni tyttö pihlajan alla, joka alkaa tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Elämän ulapoilla (1904).
Voit lukea runon myös esimerkiksi alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima lehti Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin 1915 no 41.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891712?term=Pieni%2…
Runo sisältyy myös antologioihin Runoja rakkaudesta (toim. Sanna Jaatinen, 1989) ja Jo valkenee kaukainen ranta : suomalaisia runoja (toim. Hannu Sarrala, 1989).
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Hei!
Kyllä löytyy.
Vaski- verkkokirjaston kautta voit etsiä Suuri toivelaulukirja- sarjan numeron 22 josta tämä kyseinen kappale löytyy. Voit tehdä siihen varauksen verkossa tai mikäli haluat ottaa vain kopion etkä lainata teosta onnistuu se kirjastossa kirjastokortillesi ladatun saldon avulla. Saldoa voit ladata esim. pääkirjaston vastaanotossa. Kortillasi on alkusaldona yksi euro. Kanssasi sun mahtuu esim. yhdelle A3- kokoiselle paperille.
T: Petri Kipinä/Turun pääkirjasto, musiikkiosasto
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Helsingin Helmet-kirjastoista löytyy ainakin kolme tilaa jossa voi digitoida tai kuunnella c-kasetteja. Kaikki nämä tilat varataan Varaamosta.
Helsingin Itäkeskuksen kirjasto on ainoa näistä kolmesta joka huomauttaa siitä että laitetta voi myös käyttää vain kuunteluun eikä ole pakko digitoida kasetteja - Digitointilaite - Varaamo (hel.fi). Tätä laitetta voi varata vain henkilö kerralla maksimisajaksi 2 tuntia.
Keskuskirjasto Oodissa on Digitointistudio jossa on myös mahdollisuus digitoida c-kasetteja. Sieltä löytyy myös muita laitteita joten sinne mahtuu kerralla kaksi henkilöä maksimiajaksi 4.5 tuntia - Digitointistudio - Varaamo (hel.fi).
Pasilan kirjastossa on äänitysstudio ja digitointi samassa tilassa. Siellä on...
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin...
