Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Minullekin ilmaus oli aluksi aika vieras, mutta googlailemalla löysin tällaisen vanhan runon, jossa termiä "ylhäinen vieras" käytetään kuoleman yhteydessä, niin että suoraan viitataan Kristukseen "Ylhäinen vieras ompi Kristus Jesus": Ylhäinen vieras – Wikiaineisto (wikisource.org)
Tarkistin asian vielä tutulta papilta, joka tiesi kertoa että termiä on tosiaan käytetty hengellisissä yhteyksissä viittaamaan Kristukseen ja myös kuolemaan, sillä ajatuksella että kuolema on ikään kuin voitto, ei pelkkää pimeyttä, vaan kotiin pääsemistä. Tämä voisi kenties avata myös V.A. Koskenniemen runoa paremmin?
wikipedia kertoo: "Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuutalähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat[1] – 11. elokuutalähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905).
Vaskin verkkosivulla voi hakea kirjastossa tarjolla olevat lehdet "Tarkennettu haku" -haulla:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
"Aineistotyyppi" -kohtaan kannattaa rastittaa "Lehti/artikkeli".
Fyysisesti Turun pääkirjaston lehdet sijaitsevat eri osastoilla:
Aikakauslehdet löytyvät tieto-osastolta, uudemman rakennuksen toisesta kerroksesta.
Lasten- ja nuortenlehdet taas saman rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.
Kulttuuri- ja taidelehdet, sekä musiikin lehdet löytyvät vanhemmasta kirjastorakennuksesta.
Sanomalehdet puolestaan ovat uutistorilla, joka sijaitsee talojen välissä olevassa tilassa.
Pääasiassa kaikkia muita paitsi kuluvan vuoden lehtiä voi lainata.
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin...
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan...
Historia aineena kattaa varsin mittavan ajan ja kirjoja on paljon. Periaatteessa sinulle voisi suositella kaikkia kirjoja, joissa on Kirjasampo-palvelussa käytetty kuvailuna termiä historiallinen romaani, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/historiallinen%20romaani.
Varhaiselle ajalle, antiikin ajalle ja keskiajalle sijoittuvat Mika Waltarin teokset (mm. Sinuhe Egyptiläinen, Turms kuolematon, Ihmiskunnan viholliset, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim) ovat varmaan sinulle tuttuja. Uudempaan aikaan ja Suomeen sijoittuvat esim. Tanssi yli hautojen ja Suuri illusioni. Antiikin aikaan sijoittuvat Jukka Heikkilän teokset. Ne ovat melko sotaisia.
Keskiajan elämään Euroopassa, erityisesti Italiassa voi tutustua Giovanni...
Poliisin hallintorakenneuudistusta (Pora III) käsittelevän, vajaa 200-sivuisen julkaisun (Sisäasiainministeriö 21.8.2012) esittelytekstissä kerrotaan seuraavasti:"Valtioneuvoston 4.4.2012 antaman kehyspäätöksen mukaan poliisihallinnossa toteutetaan vuosina 2014 -2015 koko poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus (Pora III), jolla vahvistetaan poliisiyksiköiden toimintakykyä niiden määrää vähentämällä ja tehtäväkenttää uudelleen arvioimalla."
Maallikon valistuneena arvauksena sanoisin, että uudistuksella on voinut olla jotain tekemistä myös rahan kanssa.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-777-3
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.
Vastaan nyt kysytyimmän Kivelän mukaan, vaikka muitakin Kivelä-nimisiä kirjailijoita on. Anneli Kivelä on Anne Seppälän kirjailijanimi, jolla hän on kirjoittanut suositun Katajamäki-sarjan. Sarjan uusin teos on Katajamäki kukoistaa (2022).
Kariston kustantaman Katajamäki-sarjan kirjat ovat järjestyksessä:
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Erityistä tutkimusta koskien juuri ilmatäytteisten kesälelujen tuotannon vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä ei näyttäisi löytyvän.
Muovien hiilijalanjälki vaihtelee riippuen muovin raaka-aineista ja muovityypistä. Ilmatäytteiset rantalelut valmistetaan pääosin PVC-muovista (polyvinyylikloridi). Opinnäytetyö muovien hiilijalanjäljestä:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/147915/AhokasAapo.pdf?sequ…
Englanninkielinen artikkeli ilmatäytteisten lelujen ympäristövaikutuksista. https://www.inflatabletoysforkids.com/what-is-the-environmental-impact-…
Leluteollisuutta on arvosteltu sen epämääräisistä työoloista. Riittämättömät palkat, pakollisten ylitöiden teettäminen ja huono työturvallisuus...
Etsin kirjaa Finna haulla. Hakusanana keijut ja rajaus vuosiin 1950-1970. Finna hakutulos
Ehdolla olisivat kirjat: Hopeakello ja muita satuja. Linkki Kirjasampoon
Tinttara, seikkaileva keijukainen. Linkki Antikvaariin.
Pessi ja Illuusia. Linkki Kirjasampoon tai Peukaloliisa. Linkki Finlandiakirjaan
Toivottavasti jokin näistä osuisi oikeaan.
