Ei liene olemassa mitään aivan yksinkertaista hakutapaa, jolla saisi esiin kaikki klassisen musiikin videot ja vain ne, sillä kirjastojen tietokannoissa musiikkia ei ole jaettu klassiseen ja populaarimusiikkiin, vaan nämä kumpikin koostuvat monista musiikinlajin mukaisesta alaluokasta. Saadaksesi mahdollisimman kattavan tuloksen kysymykseesi joudut siis tekemään useampia hakuja.
Jos lähdet liikkeelle pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (osoitteessa http://www.libplussa.fi), voit ensin rajata materiaalin videokasetteihin ja kokeilla sitten hakua erilaisilla asiasanoilla (esim. oopperat, sinfoniat, konsertot jne.).
Saadaksesi vielä kattavamman tuloksen voit kokeilla asiasanojen sijasta myös hakua luokan mukaan (joskin...
Lisätietoja saadaksesi sinun kannattaisi käydä katsomassa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun www-sivua (www.helia.fi).
Osoitteessa http://www.guardianunlimited.co.uk/officehours/story/0,3605,339012,00.h… on Guardian-lehden artikkeli menestyneistä sihteereistä. Haku sanoilla secretaries and career tuottaa esim. Google-hakupalvelussa (www.google.com) lähinnä yhdysvaltalaisia viitteitä.
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos "Lokarantz, Kerstin, Förklädesboken" vuodelta 1981. Muita vanhoja kirjoja pelkästään esiliinoista emme löytäneet.
Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Helpoimmin löydät tiedon Sykkeen sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä Mainio-tietokannasta, jossa on lueteltu kaikki Suomen kunnan/kaupunginkirjastot. Jokaisen kunnan kohdalla on tieto kotisivusta ja kokoelmatietokannasta, joten pieni laskutoimitus tarvitaan.
Vuonna 2000 kokoelmatietokantoja on verkossa 107 kpl. Koska useat niistä ovat alueellisia yhteisluetteloita, yli 80% yleisistä kirjastoista on jo saanut kokoelmansatietokantansa käyttöön netin kautta. Noin 70%:lla kirjastoja on oma kotisivu.
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Artikkelitietokanta Aleksi antaa asiasanalla savustus aiheesta muutaman viitteen.
Kalansavustusuuni vanhaan tapaan. Metsästys ja kalastus 1996, nro 7, sivut 30-31;
Hidassavustus ikivanha säilöntämenetelmä. Erä 1995, nro 7, sivut 83-85;
Kylmää savua ilman tulta. Erä 1995, nro 7, sivut 78-82;
Savupömpeli sopii sekä kylmä- että kuumasavustamiseen. Kalamies 1995, nro 1, sivu 15
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät Erä- sekä Metsästys ja kalastus -lehteä. Kalamies -lehteä ei enää vuodelta 1995 säilytetä kaupunginkirjastossa, mutta sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston maatalouskirjastosta, osoite Viikinkaari 11 A puh. 708 58028
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy kirja Kostiainen Rauno, Kalan savustus...
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan...
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Saat tietoa Novascotiannoutajasta netin kautta Kennelliiton kotisivulta http://www.kennelliitto.fi . Nämä sivut ovat erittäin monipuoliset ja sieltä löytyi Suomen Noutajakoirajärjestö ry: http://www.noutajat.com .
Kirjastoista löytyy kirjoja eri koiraroduista. Monipuolinen ja hyvää kuvamateriaalia sisältävä kirja on Gomez-Toldra, Salvad: Suuri Koirakirja 1-6, osia on siis kuusi.
Sitten kysymykseesi aamunavauksista. Kirjastoissa on luokka 24.12, josta löytyy aamunavauksia sisältäviä kirjoja. Tässä muutamia uusimpia: Kotiranta, Arja: Hyvä päivä : päivän avauksia yläasteille ja lukioille; Päivän paras : päivänavauksia yläasteelle ja lukioon (Suomen Lähetysseura, 1998); Chesterton, Chris: 77 ideaa päivänavauksiin ja iltahetkiin; Hietamies,...
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
