Hei,
Kyllikki Pohjalan matrikkelitiedot löytyvät eduskunnan www-sivuilta kohdasta Edustajamatrikkeli www.eduskunta.fi
Kylikki Pohjalan kirjallinen tuotanto löytyy Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta www.eduskuta.fi/kirjasto.
Valtiopäivätoiminta: kunkin edustajan valtiopäivätoiminta löytyy vuosittain lueteltuna valtiopäiväasiakirjojen pöytäkirjojen viimeisessä osassa. Valtiopäivillä pidetyt puheet löytyvät Vp-asiakirjojen pöytäkirjat -osista ja aloitteet ja kysymykset löytyvät valtiopäiväasiakirjojen liite-osista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vapaasti käytettävissä Eduskunnan kirjaston lukusalissa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta saa opastusta valtiopäiväasiakirjojen käytöstä. Tietopalvelu on avoina ma-pe klo. 9-16....
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Seuraavat merikartat sisältävät Joensuun lähivesistön ja muun Pyhäselän syvyydet:
Saimaan vesistö : Oravisalo, karttalehti 414 ja Saimaan vesistö : Joensuu, karttalehti 415.
Karttoja voi tutkia kirjastossa, Joensuun kaupunginkirjastossa ne ovat käsikirjaston ja maakuntakokoelman aineistoa.
Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on julkaissut kotisivuillaan ( http://www.kennelliitto.fi ) tietoa koiranäyttelyn kulusta (https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranaytt…) Kysymäsi lyhenteet ovat koirien laatuarvostelusta. Tässä suora lainaus näyttelysäännöistä:
Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.
Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää. Laatumaininnat: Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta...
Espoon kirjaston toimipisteiden kautta saa jäljempänä mainittua runoutta, kaunokirjallisuutta, tietoteoksia sekä fiktiomuotoisia tosikertomuksia. Osa näistä teoksista kuuluu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin ja osa jonkin toisen suomalaisen yleisen kirjaston kokoelmiin. Tässä on "listamme": Desmond Morris, Hevosen elämää ss.83-84 / Ihmisen palvelija: kertomuksia hevosista / Burghoff, Gary:eläinsankareita:tositarinoita lemmikeista / Hevosten sotasavotta (toim. Veikko Rislakki) / Eeva-Liisa Manner: Hevonen minun veljeni:hevosrunot /
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut –julkaisun lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on maakuntakokoelmassa kirjaston omasta logistiikasta julkaisu Oulun kaupunginkirjasto : kirjaston materiaalitoimintojen kehittäminen : loppuraportti 17.3.2000.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyy pari kirjastojen logistiikkaa koskevaa artikkelia:
Pajunen-Muhonen, Hanna : Tunnistusteknologia tulossa kirjastoihin : viidennes työajasta kuluu logististen tehtävien hoitamiseen. Lehdessä : Kuntalehti 2004 : 17, s. 53-54.
Happonen, Kari : Älytarra tuo tehoa kirjastoon : Suomen ensimmäinen Rfid-teknologiaa hyödyntävä lainausjärjestelmä otettiin käyttöön Kauhajoella, kaikki kirjat kirjataan yhdellä kertaa. Lehdessä : Aamulehti 24.8.2004.
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Tieteellisten kirjastojen historiasta voi löytää tietoja kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla TIETEELLISET KIRJASTOT (kaksiosainen asiasana), YLIOPISTOKIRJASTOT, HISTORIA.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy asiasanayhdistelmällä TIETEELLISET KIRJASTOT / HISTORIA esim. seuraavia kirjoja:
HÄKLI, Esko: Tieteellisen kirjaston synty Suomessa ja Savossa; 1988
BIBLIOTHECA academica: Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto; 2001
JOKIPII, Mauno: Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta; 1997
Asiasanahaussa termillä TIETEELLISET KIRJASTOT löytyy enemmän teoksia, esim.
MÄKINEN, Ilkka: Puoli metriä mietintöjä: tieteellisten kirjastojen ja informaatiopalvelujen suunnittelun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen...
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Tietoa ankoista löytyy mm. kirjasta Veden aateliset - kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Kirjan ovat kirjoittaneet Miriam Soledad Ramirez ja Kaarina Valonaalto, kustantajana Art House, 1996.
Gummeruksen Kodin uusi eläinkirja (1990), osa Lemmikki- ja kotieläimet sisältää myös luvun Ankat ja hanhet (s. 84-87).
Internetistä löytyy tietoa ankoista mm. osoitteessa http://www.mmm.fi/el/julk/tavankkafi.html missä on maa- ja metsätalousministeriön yleisä ohjeita otsikolla " Tavoitteena terve ja hyvinvoiva ankka" Sen lisäksi internetistä löytyy Googlen avulla hakusanoilla "ankkojen hoito" mm. seuraavat sivut: http://www.geocities.com/laura_rytknen/Ankkojen_hoito.html ja http://papukaijayhdistys.fi/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&p=40...
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Eppu Normaalin Sadan vuoden päästäkin -cd on hankittu hyvin moneen pääkaupunkiseudun kirjastoon, mutta tällä hetkellä ovat lainassa ja jonossa näyttää olevan varauksia 101 kappaletta. Levyssä on kahden viikon laina-aika, joten varausjono liikkunee kohtalaisen ripeästi. Jos Sinulla on HelMet-kirjastokortissasi tunnusluku, niin voit jättää varauksen levystä HelMet-haun kautta osoitteessa www.helmet.fi.
Runoilija on Oiva Paloheimo ja runon nimi Lapsi ja kuolema. Runo on ilmestynyt Paloheimon kokoelmassa Elopeltojen yli (WSOY 1943) ja löytyy myös mm. teoksesta: Paloheimo, Oiva: Runot (WSOY 1981).
