Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Aiheesta on olemassa ainakin seuraavat omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat kirjat:
Talvio, Hannu: Eturauhassyöpä: kutsumaton kumppani,
Kirjapaja 2005, 951-607-173-2
Korda, Michael: Mitään salaamatta: miten selviytyä eturauhassyövästä, 2.p
Art House 2004, 951-884-385-6
Eijvergård, Larsowe: Uskomatonta!
IPC Management Group 1998
951-97910-0-0
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Informaatikko on kirjasto- ja tietopalvelualan virallinen ammattinimeke niin yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa kuin yrityskirjastoissakin. Informaatikon pätevyysvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on informaatiotutkimuksen aineopintoja vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä esim. informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja (korkeakouluopinnot suorittaneet), kirjastovirkailija,...
Kyseistä sarjaa löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta ainoastaan videokasettina eli VHS muodossa. Saatavuustietoja voi tarkistaa teoksen nimellä "Maailma sodassa" osoitteesta http://www.helmet.fi/.Sarja on melko vanha ja nauhat ovat kovasti olleet lainassa, joten niiden laatu ei välttämättä ole ihan priima enää. Dvd:nä kyseistä sarjaa ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta...
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
HelMet-kirjastoissa olevissa Ford Escort-korjausoppaissa ei käsitellä Cosworth-malliversioita.
Kokoelmista löytyy video, Autokanava. 1/93 : kesäkausi, jonka sisällöstä mainitaan seuraavaa:
Geneven autonäyttely ; Ford Escort Cosworth ; Kolari voi kohdata kenet tahansa ; American car show ; IFA F8 koeajossa ; Lyijytön vai lyijyllinen ; Liikenneturvallisuutta autourheilun keinoin ; Tukeva autourheilupaketti.
Videon saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
