Internetistä löytyi häihin sopivia lyhyitä värssyjä / mietelmiä esimerkiksi Naimisiin.infon kautta:
http://www.naimisiin.info/haaopas/haakarkit.html
Varsinaisia pitempiä runoja ei netistä löytynyt, mutta tässä vinkiksi muutama runokirja:
Häävene vesiä käypi : runoja ja riimejä hääparille, Karisto, 1999.
Onnea ja iloa hääparille, Kolibri, 1997
Rakkauden ylistys : suomalaisia rakkausrunoja, Kolibri, 1998.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,...
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Muumikirjoja julkaisee nykyään Lasten Parhaat kirjat -kerho ja niitä on myös ollut kirjakauppamyynnissä. Suurimman osan painos on nyt loppu. Muumilaakson tarnoita 5 näyttää olevan ainoa saatavana oleva muumikirja tällä hetkellä kirjakaupoissa. Lappeenrannassa toimii myös antikvaarinen kirjakauppa Suma (Kauppakatu 63) sekä antikvariaatti Helmi (Koulukatu 15), joista lastenkirjoja kannattaa kysellä.
Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy teos "Rauman seminaari 1896-1946 : muistojulkaisu", jossa kerrotaan Frans Oskar Virtasen värikkäistä elämänvaiheista ja jossa hänestä on myös kuva. Lisätietoja löytynee järjestöjen historiikeistä, vuosikertomuksista, matrikkeleista, paikallishistoriallisista teoksista ja arkistolähteistä. Virtanen oli niin monessa mukana, että mahdollisia tiedonlähteitäkin on paljon.
Tietokannoista voi aluksi hakea teosten nimiä. Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, osoitteessa http://finna.fi löytyvät esimerkiksi viitteet teoksiin "Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin" tai Vaalama: "Yhdyskuntaa rakentamassa: Ylä-Vuoksi 1927-1977: 50 YV". Sopivia hakusanoja voisivat olla esim. ylä-vuoksi, Imatra tms. kun...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://finna.fi ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://finna.fi ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970322/9703220112.html .
Oulun kaupunginkirjastossa ( http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=...
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Tamperelaisesta Leivon leipomosta on ilmestynyt vuonna 2003 seuraava teos:
WACKLIN, Matti
Leivon leipomo 90 vuotta Rieväkylän ytimessä
[Tampere] : Leivon leipomo oy, 2003
vuodelta 1998 on puolestaan teos:
NÄSI, Juha
Linkosuo Oy, kuusi vuosikymmentä
[Tampere] : [Linkosuo], 1998
Aamulehden kuvaajien ottamista kuvista on vuonna 2004 julkaistu teos:
Seppälä, Raimo
Vuosisata sormenpäässä : 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana
Tampere] : Tampereen museot, 2004
Aivan uusi kuvateos Tampereesta on Klaus Kirjavaisen Tampere Finland ja sen on julkaissut Tampere-Seura. Teoksessa on400 värivalokuvaa ja tekstit on taas käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.
Tampereen historiasta ja paikallisista nähtävyyksistä jne. on ilmestynyt...
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän...
Hyvinkään kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Hyvinkään Sanomat (nyk. Aamuposti) ajalta 20.11.1924 - 31.12.1973. Sen jälkeen ilmestyneet numerot löytyvät sidottuina. Hyvinkään Uutiset on mikrofilmeinä ajalta 11.4.1924 - 31.12.1971, sitä uudemmat numerot ovat sidottuina.
Hyvinkään kaupuginkirjaston verkkosivut:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=DE9710D8D6C84FC6A2D5929126D66C83&ta…
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta...
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/...
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
Seppo Kuusikko on säveltänyt Sammakkolammella- nimisen kappaleen, joka alkaa juuri noin. Cd:n nimi on Märässä mudassa (1992). Nuottina tätä laulua ei tunnu löytyvän kirjastojen monihaulla.
