Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Hakemasi artikkeli lienee tutkimusselostus:
Vaattovaara, M. & Kortteinen. M (2003). "Beyond polarisation versus professionalism?" A Case Study of the development of the Helsinki region, Finland. Urban Studies, 40, 11, 2127-2145.
Olitkin jo hakenut artikkelia ARTOsta, mutta tee se vielä näin: hae nimekkeellä Urban Studies.
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan mukaan Nella viettää nimipäivää 28.10.
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Helsingin kaupunginkirjastosta lehteä ei löydy. Alla lehden tilanneet kirjastot Suomessa. Helponta lienee käydä kopioimassa haluamansa artikkelit Helsingin yliopiston kirjastossa.
Nimeke: Times higher education supplement
Aineisto: kausijulkaisu
Julkaistu: London, 1971-
Huomautus: Julkaistaan myös verkkolehtenä
Omistavat kirjastot: LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo
ALMA - Ţo Akademis bibliotek
HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos
KUOPUS - Kuopion yliopiston kirjasto
OULA - Oulun yliopiston kirjasto
VAARI - Varastokirjasto
JYKDOK - Jyväskylän yliopiston kirjasto
TRIA - Tritonia, Vaasan tiedekirjasto, Vasa vetenskapliga bibliotek
Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa...
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti:
nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.).
Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun.
Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä.
Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
Meksikolaisesta ruuasta on olemassa useita kirjoja, joista osassa on vain ruokaohjeita, osassa sekä ruokaohjeita että ruokaperinnettä.
Ruokakulttuuria sisältävät kirjat ja kirjojen saatavuuden saat selville Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanoilla ruokakulttuuri Meksiko. Esimerkkejä löytyneistä:
- Huhtala, Ulla: Maailman keittiöt
- Autti, Marja: Makuja maailmalta
- Fernandez, Julia: Cookery around the world
Myös Kultainen keittokirja -sarjassa esitellään muiden maiden ruokakulttuuria.
Hyviä internetosoitteita muiden maiden ruokakulttuureihin on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim. Matkaile makumaihin http://www.mainio.net/...
Tässä Linda-tietokannan saatavuustiedot:
Tekijä(t): Sario, Samuli
Nimeke: Suomi loosi I. V. ja O. M. : piirteitä 25-vuotisesta toiminnasta / [Samuli Sario]
Aineisto: Book
Julkaistu: Helsinki : [Suomi loosi I. V. ja O. M.], 1947
Kokoelma: TAMCAT - Tampereen yliopiston kirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kokoelma: VAARI - Varastokirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
