Toivon mukaan projektihallinnan kirjoissa on myös hallinnan työkaluista.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea projektin hallintaa ja johtamista seuraavalla tavalla: hakulomakkeelle http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asetetaan hakuehdoksi kaikkiin kolmeen kohtaan Asiasana, yhdistetään asiasana ’hallinta’ asiasanaan ’johtaminen’ tai-ehdolla ja asiasana ’projektit’ ja-ehdolla. Näin saadaan useita viitteitä, joista uusimpia on esimerkiksi 1) Ruuska, Kai : Pidä projekti hallinnassa, 2005 2) Pelin, Risto : Projektihallinnan käsikirja, 2004 3) Littke, Hans-Dieter : Projektinhallinta, 2004 jne. Eräs projektinhallinnan työkalu on Microsoft Project, josta uusin kirja on 4) Pelin, Risto : Microsoft Project 2000...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Kokosimme kollegojen kanssa yhteistyönä pienen listan. Oli tosin vaikea pitää kiinni julkaisuvuodesta 2005, ja toisaalta ottaa huomioon, että kirjan pitäisi toimia sekä 4. että 6. luokalla, joilla on varmasti sekä tottumattomia lukijoita että varsinaisia kirja-ahmatteja. Toivottavasti tästä löytyisi jotakin sopivaa. Suosittelemme tilaamaan kirjoja lähikirjastoosi tarkemmin tutkittaviksi Helmetin kautta. Lasten aineiston varaaminen on sitä paitsi ilmaista.
Kotimaisia kirjoja:
Hirvonen, Hannu: Listahirmut, 2004
Hirvonen, Hannu: Listahirmut huippuvuorilla, 2005
- kaksi tyttöä harrastaa listojen tekoa, vaikkapa miehen eri vaiheista tai lemmikkieläimiltä vaadittavista ominaisuuksista, huumoria (4 lk)
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi, 3. p....
Kauhuääniä kannattaa etsiä hakusanalla äänitehosteet. Haku on tehty kirjastojen monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi), joten kaikkea aineistoa ei ole joka paikkakunnalla. Sitä voi kuitenkin tiedustella kaukolainaksi, omassa kirjastossa osataan neuvoa.
Tässä listaa:
- Halloween hootenanny (kokoelma kauhu- ja Halloween-
aiheisia kappaleita eri artisteilta)
- Sounds of nature and the great outdoor (sis. mm. ukkosen
ääniä)
- Scary sound effects : nightmarish noise for Halloween!
(kauhuelokuvien äänitehosteita)
- These ghoulish things : horror hits for Hallowe'en (kokoelma kauhu- ja Halloween-aiheisia lauluja eri artisteilta)
- Essential death & horror sound effects (äänitehosteita
kauhufilmeistä)
- Halloween horrors (...
Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
www.helmet.fi
Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää.
Lisäksi Videodivareja:
- Videodivari www.videodivari.com
- Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400
http://www.hohto.to...
Kirjailija Maiju Lassilasta löytyy tietoa internetsivulta, jonka osoite on: http://62.148.97.84/lassila/index.htm
Esim. näistä kirjoista löytyy keskeistä tietoa hänestä:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään. 1977.
Erho, Elsa: Maiju Lassila. 1957.
Jos haluat lisätietoa, Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-aluetietokannasta voit hakea asiasanalla: Lassila, Maiju, jolloin saat esille kirjojen lisäksi myös hänestä kirjoitetut lehtiartikkelit.
Koivikko on osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/Intro?formid=portal
Kirjoja ja kopioita artikkeleista saat kirjastosi kautta kaukolainaksi, ellei heillä ole omissa kokoelmissaan.
Tampereen yliopiston alaisuudessa toimii Rauhan ja konfliktin tutukimuslaitos Tapri (Tampere peace research institute). Voisit tutkia, mitä aiheesi kannalta hyödyllisiä julkaisuja heillä on.
Lisäksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuksen keskuksen sivuilta voit etsiä käyttämiesi artikkeleita, ja myös Oslon vastaavan instituutin sivuilta.
Hyödyllisiä nettisivuja on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Rauhanaate, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/rauhanaate
Kirjastojen aineistotietokannoista kirjallisuutta valitsemalla hakutavaksi aihehaun ja tekemällä hakuja erikseen esim. hakusanoilla rauhantutkimus, konfliktit tai muilla aihettasi kuvailevilla asiasanoilla. Esim. Helmet-aineistohausta (Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen...
Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä...
Hyviä tiedonlähteitä etunimien historiaan ja merkityksiin ovat monenlaiset etunimikirjat. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja on paljon käytetty ja laaja teos. Voitte tutustua tarkemmin tähän ja muihin samankaltaisiin teoksiin esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastossa. Teokset löytyvät luokasta 88.2903. Tässä muutamia tietoja nimistä:
Heidillä on kaksi alkuperää. Saksankielinen nimi Adelheid, joka tarkoittaa jalosukuista tai jalomielistä ja vanha pohjoismainen nimi Heid, joka tarkoittaa valoisaa, valoa tai pilvetöntä. (Suuri etunimikirja s. 102)
Juliana on Julianuksen sisarnimi. Nimen alkuperä liittynee Mikael Agricolan rukouskirjassa vuodelta 1544 mainittuun pyhimykseen Juliana Neitsyt. Tällöin nimi oli helmikuun kuudennentoista päivän...
Rauman kaupunginkirjaston kokoelmista http://ankkuri.rauma.fi/ löytyi sanahaulla "kanta-asiakas" seuraava teos:
Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi. Wsoy, 1995.
Tulosjoukko kuitenkin laajenee, jos käytät hakulausekkeena sanahaussa "asiakkaat ja markkinointi". Näissä kuitenkin todennäköisesti käsitellään asiakasmarkkinointia yleensä, ehkä sivuten kanta-asiakasmarkkinointiakin.
Lisää aiheesta löytyy kuitenkin korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta, jota voi käyttää kirjastoissa. Kanta-asiakkuudesta ja asiakasuskollisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista graduista. Näitä voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Lehto, Jarno: Elämän valttikortit : tutkimus kuluttajien asiakasuskollisuudesta kanta-asiakasohjelmaa kohtaan...
Löysin seuraavat nimekkeet, joilla pääset alkuun. Lasten sanakirja- ja kieliromput: Ruma ankanpoikanen, My first incredible amazing dictionary, Alfa-aihepiirisanasto: Englanti, Eka kieliromppuni: Englanti, Eka kieliromppuni: Amerikanenglanti, My first english 1, Opi englantia Asterixin kanssa, Tell me more english 1 beginner ja 101 idiomia in english -kirja, joka sisältää kuvaselitykset osasta idiomeja, saattaisi olla hauska myös lapsille!
Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?...
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anni on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa Annette, Ninon, Venäjällä Anja, Anuska, Nina, Ninni, Englannissa Ann, Annie, Anne, Nanny, Espanjassa Anita, Anja jne.
Kustaa Vilkunan mukaan vihreäviittaisesta Pyhästä Annasta tuli pian suomalainen Annikki, metsän emäntä, Tapion piika, Päivölän miniä, jonka nimi toistuu vanhoissa...
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
