www.makupalat.fi on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä hakemisto, johon sinun kannattaa tutustua. Hakemistosta löytyy linkkejä palveluihin, josta voit ladata koneellesi ilmaisia ohjelmia. Ohessa linkki hakemiston ohjelma-arkistoihin:
http://www.makupalat.fi/ftp2.htm
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
Tässä joitakin jouluaiheisia teoksia.
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittanut Rudy de Casseres, Raimo Salomaa
Hauskaa joulua : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila
Joululipas / Richard Paul Evans
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf
Matka joulun taloon : joulun satuja ja runoja / Hannele Huovi
Kaksi kertomusta : Jouluilta / Charles Dickens ; suom. Kari Salonen : Uudenvuoden kellot
Jouluoratorio / Göran Tunström
Kolmen kuninkaan kumarrus / Michel Tournier ; suomentanut Annikki Suni
Vanhan herran joulu / Oscar Hijuelos
Sydäntalven ruusu : joulumietteitä / Liisa Mäntymies
Fanny ja Alexander / Ingmar Bergman
Joulua pakoon / John Grisham
Taatan joulu / F. E. Sillanpää
Joulumuisto / Laila...
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjallisuutta pakolaisten työllistymisestä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
yhdistämällä asiasanat ",maahanmuuttajat" tai "pakolaiset" ja "työllistyminen", esim. Annikka Forsander: Luottamuksen ehdot: maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla (2002).
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Kirjallisuutta puhehäiriöistä löytyy hakemalla Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
asiasanalla puhehäiriöt, esim. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (2003) ja Joko se puhuu?: kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2004).
Papunet on Internet-sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Oheisessa linkissä on tietoa tukiviittomista ja lopussa löytyy aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, josta voi olla apua http://www.papunet.net/yleis/tietoa/keinot/?id=46
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Olisikohan kyseessä Sakari Topeliuksen satu Tähtisilmä? Siinä lapinmies vaimoineen ja lapsineen ajaa jouluyönä porolla tunturissa,sudet ahdistavat heitä, poro pillastuu ja lapsi tippuu pulkan kyydistä ja jää yksin tunturiin.Eräs mies löytää lapsen ja vie kotiinsa perheensä luo. Mies ja hänen vaimonsa kasvattavat lapsen omanaan. Lapsi kastetaan Elisabetiksi, mutta koska sen silmät loistavat kuin tähdet tyttöä kutsutaan Tähtisilmäksi. Vartuttuaan hieman lapsi tuntuu näkevän asioita joita muut eivät näe, ja kasvatusäiti alkaa epäillä lasta noidaksi. Kerran, kun hänen miehensä on poissa, vaimo antaa tytön häijylle naapurin naiselle, joka vie lapsen pakkasyönä tunturiin ja jättää sinne. Kun kasvatusisä palaa kotiin ja kuulee mitä on tapahtunut...
Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
Etsimänne laulu on virsi nro 13, ja se löytyy kyllä useastakin kokoelmamme laulukirjasta. Hakiessanne jotain tiettyä laulua kirjastomme tietokannasta voitte kirjoittaa laulun nimen tai nimen alun hakusivumme nimeke-sarakkeeseen. Laulun on säveltänyt Emmy Köhler, sanoittanut Sigurd Muri ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Lähetän teille liitteenä laulun sanat.
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan nimi Minka on puolalainen lyhentymä nimestä Vilhelmina. Nimestä Vilhelmina (Vilhelmiina)sama teos kertoo seuraavaa: Vilhelmin sisarnimi, joka otettiin Ruotsi-Suomessa almanakkaan 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan kunniaksi. Edelleen sama teos kertoo nimen Vilhelm alkuperästä seuraavaa: muinaissaksan 'wille', tahto + 'helm', suoja, kypärä, siis = lujatahtoinen kypäränkantaja. Nimi oli Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä. Siitä on kehittynyt eri kielissä suuri määrä muunnoksia.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi Nanna selitetään seuraavasti: "Alkuaan muinaisskandinaavien uskalias, rohkea. Ortodoksisessa kalenterissa nimeä vastaa pyhä Nonna (puhdas, pyhä). Lastenkielessä sana merkitsee makeisia."
Pentti Lempiäinen taas sanoo kirjassaan Nimipäivättömien nimikirja, että Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 9.7. nimipäiviään juhlivat Nanna ja Nanny ovat Annan johdannaisia. Anna on puolestaan alkuaan sama nimi kuin Hanna ja merkitsee armoa.
Uskoisin, että merkitys uskalias, rohkea, on alkuperäisempi.
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Trung Trac ja Trung Nhi olivat mahtavan, ensimmäisellä vuosisadalla eläneen vietnamilaisen ylimyksen tyttäriä. Kiinan Han-dynastia hallitsi tuohon aikaan Vietnamia. Olot Vietnamissa olivat suhteellisen rauhalliset, kunnes kiinalainen kenraali surmasi erään vietnamilaisen ylimyksen ja raiskasi hänen vaimonsa Trung Tracin. Trung Trac yhdessä sisarensa Trung Nhin kanssa nostatti kapinan Kiinaa vastaan. Paikallisten heimopäälliköiden tuella he muodostivat 80 000 miehen ja naisen armeijan. Kenraaleista 36 oli naisia, muun muassa sisarusten äiti. Kapinan onnistui ja Vietnamista tuli itsenäinen kuningaskunta. Trung Tracista ja Trun Nhista tehtiin kuningattaria
vuonna 39 jKr.
Heidän hallituskauttaan pidetään Vietnamin kultaisena aikakautena....
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
