Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla kehitysvammaiset ja ikääntyminen.
Kuntoutuksesta tukea ikääntyvien kehitysvammaisten arkeen / Riitta Heikkinen, Päivi Hyrkkö Heikkinen, Riitta Fysioterapia 2005, nro 3, sivu 18-22
Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti käynnistyi : kohti parempaa vanhuutta Hyväri, Hanna Ketju 2004, nro 4, sivu 40-41
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Sosiaaliturva 2000, nro 3, sivu 18-20
Yksi kaikkia ja kaikki yhtä tukien : iäkkäät kehitysvammaperheet ja kotona asumisen tukeminen Jokinen, Keijo Ketju 2000, nro 1, sivu 27-29
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Ketju 1999, nro 5, sivu 59-61
"Semmosta...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Kirjastosi kautta voit saada kaukolainaksi sanakirjoja, joista saat selville kysymäsi sanat ja niiden merkit:
LI, Guangyun
Suomi-kiina suursanakirja. 2005.
A new English-Chinese dictionary. 2002.
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmästä on lisäksi kirjoissa:
Lindqvist, Cecilia, Merkkien valtakunta. 1991.
Huang, Paulos, Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin. 1996.
C.J.Gardbergin ja P.O.Welinin kirjassa Suomen keskiaikaiset linnat (1993) on kerrottu Raaseporin käskynhaltijoiden elämänkohtaloista eri vuosisatoina. Siellä kerrotaan mm.haaksirikoista ja rakkaustarinoista.
Ehkäpä saisit niistä muokattua tarvitsemasi tarinan.
Mös Martti Santavuoren kirjassa Kastelholma, Kuusisto, Raasepori (vuodelta 1972) on lyhyehkö selostus asukkaiden vaiheista.
Seuraavissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Raasepori:
Ilona Meretoja, Rakkauden viimeinen sinetti (1969),
Eka Lainio, Lumottu sormus (1987 , lasten kirja),
Ursula Pohjolan-Pirjonen, Kolmasti kuningas (1984) ja
Kaari Utrio, Haukka, minun rakkaani (1990)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Liedon aineistotietokannasta
http://pallaskirja.lieto.fi:8000/Intro?...
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä merikarttaa. Se voidaan kuitenkin halutessasi kaukolainata, esim. Tampereen kaupunginkirjastosta se löytyy. Voit tulla kirjastoon tekemään kaukopalvelupyynnön ja tämän jälkeen voimme tilata merikartan käyttöösi.
Reetta on lyhentymä Margareetasta (kreik. helmi). Margareeta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa Vähässä-Aasiassa. Keskiajalla Margareetasta tuli yksi suosituimpia naispyhimyksiä.
Mariia on muunnelma Mariasta. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä.
LÄHDE: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Marvi Jalo on kirjoittanut Hevostyttö -sarjaa, Ratsutyttö -sarjaa, Hituri -sarjaa, Kultakavio -sarjaa, Lumiponi-sarjaa,, Pappilan ponitytöt. Merja Jalo on kirjoittanut Haavikon ravitalli -sarjaa, Nummelan ponitalli -sarjaa, Nea -sarjaa, Markus -sarjaa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet Koiratytöt -sarjaa, Jesse-sarjaa.
Voit etsiä sarjoja Kirjasammosta, Marvi Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937704710 ja Merja Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Kysy kirjastonhoitajalta palstalla on vastattu samaan kysymykseen 4.11.2003 näin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen sivulla 301.Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jopa narrimainen Honkajoki hauskuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Kirjassaan Jalon kansan parhaat voimat Jyrki Nummi toteaa Honkajoen kielitaituriksi, joka leikkii erilaisilla rooleilla ja jonka lääke toivottomaan tilanteeseen on huumori. Honkajoen parodiat ovat tavallista taitavampaa lööperiä, vaikka ne rakentuvatkin perinteisen sotilashuumorin ja anekdoottien varaan.
Lukemalla Tuntemattomaan sotilaan saat parhaan kuvan Honkajoesta.Tutkimisen arvoisia kirjoja ovat myös
Nils-Börje Stormbom:...
Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi...
Tätä on kysytty aikaisemmin meiltä ja silloin vastattiin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää tietoa kirjallisuudenhistoriasta.
Hyviä kirjoja aloittaa tutkiminen on esim.
Nils-Börje Stormbom : Väinö Linna : kirjailijan tie ja teokset
Väinö Linna : toisen tasavallan kirjailija
Pekka Lija :Väinö Linnan Tuntematon sotilas...
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Kirja on uusi ja vasta tilattu kirjastoihin. Voit saada sen luettavaksesi, kun se näkyy Helmet-tietokannassa, todennäköisesti muutaman viikon kuluessa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, voit etsiä aineistoa Serbia ja Montenegrosta käyttämällä hakutapaa aihehaku ja antamalla hakusanoiksi Serbia ja Montenegro. Näin ei tosin kovin montaa teosta löydy , muutama englanninkielinen lähinnä. Kannattaakin hakea lisäksi hakusanalla Jugoslavia. Voit rajata hakua kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen, aineistotyypin ja julkaisuvuoden mukaan.
Internetistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbia_ja_Montenegro suomenkielinen Wikipedian artikkeli Serbia ja Montenegrosta. (Google-haku ”Serbia ja Montenegro”, kohdistus suomenkielisille sivuille). Hakemalla Googlesta englanninkielisellä nimellä ”Serbia and Montenegro” saat useita...
