Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Apuvälineistä löytyy paljon kirjallisuutta. Avaa HelMet-tietokantaa, www.helmet.fi, valite aihehaku ja hakutermiksi apuvälineet. Saat noin 90 viitettä, joista osa varmaankin voisi kiinnostaa. Poimin tähän muutaman:
Apuvälinekirja / toim. Anna-Liisa Salminen ; [piirrokset: Elina Vanninen]Julktiedot [Helsinki] : Kehitysvammaliitto, 2003. Painos 2. p. 2003
Asuntojen sähkö- ja telejärjestelmien muunneltavuus / [julkaisija:] Sähkötieto ry ; [kirjoittajat: Sinikka Hieta-Wilkman .. et al.] Espoo : Sähköinfo, 2001.
Kaakinen, Juha, Apuvälinepalveluja vammaisille : ajankohtaisia kysymyksiä ja kehityssuuntia / Juha Kaakinen
Helsinki : Stakes, 1993
Apuvälinepalvelunimikkeistö : opas terveydenhuoltoon / [työryhmä: Leena Autio ... et al.]. Helsinki :...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisema "Ammattiluokitus 2001", jonka liite 1 Hakemisto, huhtikuu 2005 sisältää Ammattiluokituksen aakkoshakemiston. Siinä on mm. seuraavat markkina-, marketing- ja markkinointi-alkuiset nimekkeet: Marketing Assistant, Marketing Direcor, Marketing Manager, Markkinatutkija, Markkinatutkimushaastattelija, Markkinoija, Markkinointiasiamies, Markkinointiassistentti, Markkinointineuvoja, Markkinointisuunnittelija ja Markkinointitutkija.
"Ammattiluokitus", Työminsteriön Pohjoismaiseen ammattiluokitukseen perustuva uudistettu laitos vuodelta 2001 sisältää seuraavan määrityksen markkinatutkijan työstä
siv. 67 :" Markkinatutkija. Tekee markkinatutkimuksia erilaisia mittausmenetelmiä...
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Pasilan kirjaston lisäksi Helsingin Sanomat on arkistoitu lehtenä tai mikrofilminä ainakin Helsingin yliopiston kirjastoon ja Espoon Leppävaaran kirjastoon. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä on henkilökunnan käytössä Helsingin Sanomien tekstiarkisto, josta haun avulla löytää kaikki lehden artikkelit vuodesta 1990 alkaen.
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mette on lyhentymä saksalaisesta nimestä Mechthild (voima+taistelu). Nimi tarkoittaa siis voimakasta, mahtavaa taistelijaa. Nimi on samaa juurta kuin Mathilda.
Mathildan nimipäivä on 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut suomalaisessa almanakassa 14.3. Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja, mutta nimipäivä ei liity kehenkään heistä. Sen sijaan se on 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivä.
Ohessa linkki ruotsalaiseen etunimitietokantaan, jossa Meten nimipäiväksi on mainittu 20.7.
http://www.historiska.se/learning/nomina/search.asp
Tällaista listaa ei taida olla olemassa, ei kattavaa eikä laajalevikkisimmistäkään.
Suomen kansallisbibliografia Fennican avulla (http://finna.fi voi löytää kaikki Suomessa joskus julkaistujen lehtien tiedot. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html) käy ilmi, että pelkästään vuosina 1771-1890 Suomessa ilmestyi 165 sanomalehteä, aikakauslehdet eivät ole luvussa mukana.
Suurilevikkisimpien sanomalehtien tilastoja vuodesta 1995 löytyy Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kulttuuri.html#aikakausle…
Sivuilta löytyy myös tilastoja sanoma- ja aikakauslehtien määristä vuodesta 1980. Tilastokeskuksen Joukkoviestimet-julkaisusta (ilmestynyt...
Voit hakea espanjankielistä kaunokirjallisuutta kirjaston aineistohausta (weborigo.lappeenranta.fi) seuraavasti:
Mene tarkennettuun hakuun. Valitse kohdasta luokka: kaunokirjallisuus, kohdasta pääkielet: espanja ja kohdasta aineistolaji: kirja-aineisto. Saat tulokseksi 60 teosta, jotka löytyvät kirjaston ylimmästä kerroksesta hyllystä numero 84.63.
Jos meidän valikoimat eivät riitä, kirjoja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Tilaukset jätetään meille ja kirjat toimitetaan tähän. Tilaukset maksavat 2 euroa/kpl.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kokoelmat näet osoitteesta www.helmet.fi. Mene sanahakuun ja kirjoita hakupalkkiin kaunokirjallisuus, valitse kieleksi espanja ja aineistoksi kirjat.
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kannattaa tutustua Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittamaan kirjaan Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt : Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina. Kirjaa saa useimmista kirjastoista, https://finna.fi/Record/helmet.1718637
Jos haluat listan erilaisista tyttökirjoista, kannattaa hakea Kirjasammosta haulla tyttökirjat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tytt%C3%B6kirjat
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
