Kirjaa on lainattavana Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ sekä Museoviraston kirjastossa http://www.nba.fi/fi/kirjasto. Molemmissa kirjastoissa teos on paikalla, laina-aika on 28 vuorokautta.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta:
http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
YLE on esittänyt kanadalaista 13-osaista tv-sarjaa Anna ystävämme (Anne of Green Gables) viitisen kertaa, eikä heillä ole uusintasuunnitelmaa sen esittämisestä. Tarkistin suurimpien kirjastojen aineistotietokannoista eikä kellään ole muuta videota kyseisestä sarjasta kuin mustavalkoelokuva 1930-luvulta. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston videohankinnoista vastaava henkilö kertoi, että kyseistä tv-sarjaa ei ole ollut tarjolla kirjastoille hankittavaksi.
Kirjassa Islamilainen kulttuuri (1998) s. 34-35 on luku Avioliiton solmiminen.Kirsteen Rogersin kirjasa The Usborne internet-linked encyclopedia of world religions s. 77 on yhden palstan verran " Marriage ceremonies", jossa on linkki www.usborne-quicklinks. com for a link to the Zawaj Web site where you can find descriptions and photographs of weddings from around teh Muslim world.
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Reijo Pajamon nuottikirjassa "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" on s. 131 H. Klemetin sovittama suom. kansansävelmä, joka saattaisi olla ko. Seimen lapsi. Sanat tosin alkavat "tulemme, Jeesus, pienoises", sävel ei ole se kaikista tutuin.
Olisiko kyseessä tämä?
Lisa Banimilta on suomennettu viisi kirjaa. Teokset sijoittuvat koulumaailmaan.
Yksityisetsivä McGuire(2004), aiheena mm. kiusaaminen ja nimettömät kirjeet.
Älykkötytön arvoitus(2005), aiheena katoaminen ja erilaisuus
Tiedeleirin tapaus(2005), aiheena kesäleiri.
Suuri koirajahti(2006), aiheena löytöeläimet.
Operaatio ihastus (2006), aiheena kauneuskilpailut.
Kirjailijasta ei valitettavasti löytynyt tarkempia tietoja.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan Lizzie McGuire. Lisäksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Lisa Banimin lisäksi sarjan pohjalta ovat kirjoittaneet Kiki Thorpe, Kirsten Larsen, Jasmine Jones ja Kim Ostrow.
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Mm. näissä teoksissa käsitellään työvoiman vuokrausta:
Hellsten, Jari: On the social dimensions in posting of workers : reasoning on Posted Workers Directive, wage liability, minimum wages and right to industrial action. Ministry of Labour, 2006
Viitala, Riitta: Näkökulmia vuokratyöhön / Riitta Viitala, Minna Vettensaari, Jutta Mäkipelkola. Työministeriö, 2006
Lehto, Anna-Maija: Pysyvän työn toivossa : määräaikaisten työsuhteiden käytöstä ja kokemisesta / Anna-Maija Lehto, Maija Lyly-Yrjänäinen, Hanna Sutela. Työministeriö, 2005
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt : työnantajan ja palkansaajan opas Edita, 2005. 2. uud. p.
Viitala, Riitta: Työntekijä vuokrattuna : vuokratyövoiman käytön vaikutuksia työyhteisössä / Riitta Viitala, Jutta...
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä löytyy tietoa WSOY:n sivulta osoitteesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Teos löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Siamilaisista kissoista löytyy rotuesittelyjä mm. seuraavista kissakirjoista:
Edwards, Alan: Gummeruksen suuri kissakirja (Gummerus 2003)
Sproule, Anna: Kaikki kissasta (Otava 1993)
Taylor, David: Kissakäsikirja (Otava 1990)
Sekä lehtiartikkelit:
Suni, Annikki: Siamilainen : älykäs ja äänekäs seurakissa (Lemmikit & eläinmaailma -lehti, nro 12/2000)
Tikka, Ritva : Siamilainen on lujahermoinen kissa (Eläinmaailma-lehti, nro 4/2004)
Internetistä tietoa löytyy mm. Suomen Rotukissayhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.surok.fi/ ja Siam-orient kissayhdistyksen sivuilta http://www.sajam.fi/. Sieltä löytyy myös harrastajien ja kasvattajien yhteystietoja.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? kerrotaan, että Eeli on Eeliksen muunnos ja Eelis on alkuaan heprean Elisa (Jumala on pelastukseni), joka nyt on tytön nimi. Eeli nimeä on annettu sekä pojille että tytöille: nimellä oli "Suomessa ... 1980-luvun alussa lähes 1 400 miespuolista kantajaa ja lisäksi toistasataa naista." (Nimipäivättömien nimipäiväkirja / Pentti Lempiäinen). Lempiäisen mukaan Eeli-nimi esiintyy Vanhassa testamentissa (1. Sam. 1-4). "Heprean sana Eli merkitsee suomeksi "korkeus" ja sisältää myös ajatuksen "Jumala on yläpuolellamme"."
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Sähkötekniikan linkkejä löytyy Kirjastot.fi -kotisivulla olevasta Linkkikirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Se noudattaa yleisten kirjastojen luokitusta, sähkötekniikka löytyy luokasta 62.
Sanakirjoja löytyy http://www.makupalat.fi/ seuraavan polun takaa: tekniikka/tekniikka, teollisuus/tekniikka ja teollisuus
yleensä/sanastoja.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta "Tietoa, taitoa ja taidetta" -kohdasta klikkaamalla löytyy uudisosan aihealueista Luonto ja harrasteet. Sen linkeistä löytyy mm. tekniikan sanastoja.
