Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska....
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta löytyvät seuraavat jännityskirjailijat, joiden tuotantoa on käännettty saksaksi :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2 teosta)
Lehtolainen, Leena (9 teosta ja yksi novelli)
Mäki, Reijo (3 teosta)
Nykänen, Harri (5 teosta)
Pakkanen, Outi (5 teosta)
Remes, Ilkka (2 teosta)
Ropponen, Markku (1 teos)
Sariola, Mauri (2 teosta)
Soininvaara, Taavi (4 teosta)
Tabet, Sirpa (1 teos)
Tenhunen, Eeva (1 teos)
Waltari, Mika (3 dekkaria)
Yliruusi, Tauno (1 teos)
Tarkempia tietoja saa käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Karhujen elämää on mahdollista seurata Helsingin Sanomien Juha-karhua käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/karhu/karhu.html
Talitinttien elämää voi seurata osoitteessa http://ponttokamera.net/
Muitakin karhu- ja talitinttisivustoja varmasti löytyy, mutta kannattaa kuitenkin aloittaa näistä kahdesta.
Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Tarkoittanet Myyrä kaupungissa-kirjaa.
Miler, Zdenek, Myyrä kaupungissa / kuvittanut Zdenek Miler ; kirjoittanut J. A. Novotný ; suomentanut Kirsti Siraste. 2. p. 2006. Helsinki : Tammi, 2000.
Helsingin kaupunginkirjastossa asiakkailla ASKO-tietokoneilla ja henkilökunnalla on käytettävissä artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyy myös New York Times ja artikkeleita n 1900 englanninkielistä lehdistä.
Tervetuloa tiedustelemaan tiedonhakua ja käyttämäänb ASKOkoneita.
Katso lisää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
http://www.lib.hel.fi/asko
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Lohjan kirjastosta saa lainaksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavia paketteja, joissa on mukana kuunteluharjoituksia. Saat niistä luettelon Lohjan kirjaston aineistotietokannasta kirjoittamalla tietokannan tarkennetun haun asiasanaruutuun ylioppilastehtävät tai ylioppilastutkinto:
http://lohja.kirjas.to/
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
