Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja...
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi -haku antoi kohdasta SANAHAKU (kirjoita sanahakuun ORNAMENTIIKKA) valitse materiaaliksi KIRJA ja kieleksi SUOMI, niin saa alkuun aika mukavannäköisen tuloksen mm. Lindberg, Carolus: Koristetaide, 420 kuvaa ja liitettä. -2 värikuvaa (WSOY, Porvoo, 1927) - Karijärvi, Päivi: Koristemaalaus - Havia, Pentti K: Ornamentit, 1986, Kansanomaisia ornamenttiaiheita työpiirustuksina sekä diakuvina valmiista esineistä. Sittenhän voi jatkaa hakua vaikkapa niin, ettei rajaa kieltä, mutta jos hakee juuri suomalaisia aiheita löytää parhaiten rajaamalla suomen kieleen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla kerrotaan kotipalvelusta seuraavaa, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/: "Helsingin kaupunginkirjaston kotipalvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän takia voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelun henkilökunta pakkaa kirjakassit asiakkaiden toiveiden mukaan ja kuljettaa ne asiakkaille sovittuna ajankohtana. Kotipalvelulla on käytettävänään koko pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastojen aineistokokoelma." Eli ihan kuka vaan ei voi käyttää kotipalvelua, vaan asiasta täytyy sopia kotipalvelun kanssa ja palvelu on tarkoitettu sellaisille kirjaston asiakkaille, joilla on hankala käydä kirjastoissa. Lisäksi kotipalvelun sivulla...
Vuoden 1963 1 markan virheettömän ja sileän setelin arvo riippuu sen numerosta. Numerolla 114.1 hinta on 0,5 euroa ja numerolla 114.2 hinta on 12 euroa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen numismaatikkojen liiton Suomen rahat arviohintoineen 2005. Keräilijän opas -julkaisusta.
Lisätietoja rahoista ja niiden arvioinnista kannattaa etsiä esim. Suomen Numismaattisen yhdistyksen, http://www.snynumis.fi sekä Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta, http://www.numismaatikko.fi . Rahojen hinnathan ovat aina riippuvaisia rahojen kunnosta. Numismaatikkojen liiton jäsenyhdistykset -sivuilta voisi löytyä jokin lähellä oleva yhdistys, josta voisi saada apua arviointiin.
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
"Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D…
Sävellystä ei löytynyt c-kasettina.
Linkki:
http://www.helmet.fi/
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Mainitsemasi "Minttu ja Vanttu lentomatkalla" on Finnairin lapsimatkustajille suunniteltu diakuvien sarja eli kyseessä ei ole kirja. Kuvasarjaa ei voi varata, mutta sen voi kyllä lainata Töölön kirjaston lastenosastolta. Diakuvat rikkoutuvat helposti kirjastojen välisissä kuljetuksissa ja niitä ei voi sen vuoksi varata/tilata muihin kirjastoihin.
Lastenkirjallisuudessa lentopelkoa on käsitelty harvoin. Pikkulapsille suunnattujen katselukirjojen ohella löysin oikeastaan vain yhden sopivan kirjan eli Werneri-sarjaan kuuluvan kirjan "Weetin luokka lentää". Kirjaston tietokannassa teoksen asiasanoissa on mainittu mm. lentopelko.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=weetin+luokka+l…
Kyseisen kirjan kohdalla Helmet-aineistohaussa on valitettavasti ollut virhe, joka on nyt korjattu. Kyseistä kirjaa ei ole tällä hetkellä kirjastojen kautta saatavilla verkkojulkaisuna. Vuoden -82 painosta, ainoata pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvaa, on juuri nyt hyllyssä mm Pasilan, Kontulan ja Lauttasaaren kirjastoissa. Jos haluatte noutaa kirjan jostakin näistä kirjastoista, olkaa hyvä ja soittakaa ko kirjastoon ja pyytäkää laittamaan kirja nimellänne sivuun. Toinen vaihtoehto on tehdä varaus koneelle. Helmet-haussa verkkojulkaisut löytyvät muuten Sanahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään Verkkojulkaisut.
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka olisivat äidinkielen lopputyön arvoisia, on paljon. Kiinnostavia suomalaisia kirjailijoita voi etsiskellä esimerkiksi hakuteoksista. Hyvä hakuteos on Otavalta vuonna 2004 ilmestynyt "Suomalaisia kirjailijoita", joka esittelee suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta 2000-luvulle. Naiskirjailijoista kiinnostuneelle lukijalle puolestaan sopii teos "Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja" (1989), toim. Maria-Liisa Nevala, jota olen itse käyttänyt paljon. Netistäkin löytyy kirjailijahakemistoja, ja esimerkiksi Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Kirjastot.fi -palvelun sivulle http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
John Mundyn kirja Popular music on screen on Suomen elokuva-arkiston kirjaston kokoelmassa.
Osoitteemme: Pursimiehenkatu 29-31 A, 4. kerros, Helsinki 15.
www.sea.fi
tietokantamme osoitteessa:
http://www.sea.fi/kirjasto/tietokannat.html tai
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
Elokuvamusiikkiin liittyvää kirjallisuutta on kokoelmassamme pari metriä.
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Nimen Anri alkuperä on hämärän peitossa. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) ja Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY, 1989) mukaan Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra, joka puolestaan muistuttaa nimeä Anita. 1950-luvulla teos "Anri tunturien tyttö" lisäsi nimen suosiota.
Nimen Anri alkuperää on selvitetty tarkemmin jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?que…
Lisätietoa nimestä Anri löytyy esimerkiksi jo mainituista Pentti Lempiäisen kirjoista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta osoitteesta www.turku.fi/aino
Arabian Pitsi-astiasto ei ole enää yrityksen tuotannossa. Arabian sivuilla kerrotaan, että "mitään absoluuttista hintaahan tuotannosta poistuneella esineellä ei enää ole, vaan se määräytyy ja muuttuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan." Hinta-arvioita kannattaa kysellä mm. antiikkiliikkeistä.
http://www.arabia.fi/web/arabiawww.nsf/pages/50C7056DF87CDD76C2256BE600…
http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/4E00CE0E21C8B…
Kyse on ilmeisesti kosketinsoitinten soitonoppaista. Valitettavasti sellaista alkeisopasta, johon kuuluisi äänite, ei löytyne pääkaupunkiseudun kirjastojen, ns Helmet-kirjastojen, kokoelmista. Voitte itse tutkia osoitteessa http://www.helmet.fi soitonoppaitten sijaintitietoja. Valitkaa Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään esim "kosketinsoittimet soitonoppaat" tai "kosketinsoittimet alkeet". Näin saatte viitteet esim kirjasta Sointujen salaisuus : Sointuopin alkeet ilman nuotteja : 48 sointua pianolle, pianoharmonikalle, uruille ja muille kosketinsoittimille Myös kirjan Playing the piano and keyboards tiedot löytyvät Helmet-hausta. Jälkimmäinen löytynee tällä hetkellä kirjasto Omenan lastenosastolta, lastenaineistotiedustelut p. 816 57726.