Terveyskirjaston sivuilta ( http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00… ) voi lukea Antti Aron artikkelin Mitkä ovat ravinnon energiantuottajat? Artikkelissa on kappale Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa. Artikkelissa käsitellään tarkemmin kyseisiä aineita ja niiden ravintolähteitä. Bios 4 -kirjassa (kappaleen 8 alussa) sanotaan, että energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä orgaanisia molekyylejä ovat erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja rasvat. Ihmisen fysiologia ja anatomia (2004) -kirjassa kerrotaan, että energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet ja ajoittain myös alkoholi (s. 394). Kirjan mukaan...
Kirja on varmaankin vuonna 1964 suomeksi ilmestynyt (2. p. 1976) Margaret Friskeyn kirjoittama ja Katherine Evansin kuvittama Pikku Nopsajalka ja hänen hevosensa. Kirjassa Nopsajalka etsii turhaan itselleen hevosta. Isä neuvoo häntä ajattelemaan kuin hevonen: niinpä pikku Nopsajalka etsii itselleen mukavan, varjoisan paikan ja nukahtaa. Silloin hevonen löytää Nopsajalan.
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
Yhdysvaltojen historiasta on useita yleisesityksiä. Ainakin uusimmissa on käsitelty kansalaisoikeusliikettä, esim.
Henriksson, Markku
Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. - Helsinki, 1990.
Kero, Reino...et al.
Uuden maailman jättiläinen : Yhdysvaltain historia. - Helsinki, 1991.
McInerney, Daniel J.
Matkaopas historiaan : Yhdysvallat. - Kuopio, 2005.
Useissa maailmanhistorian yleisesityksissä on myös käsitelty USA:n sisäisiä jännitteitä, laajimmin ehkä kirjassa
Bjøl, Erling
Kansojen historia 23 : Rikas länsi. - Porvoo, 1985.
Seuraavassa puheenvuoroja, esseitä, muistelmia, elämäkertoja ja raportteja aiheesta:
Bonsdorff, Johan af
Black Power : mustan USA:n nousu. - Helsinki, 1968.
Davis, Angela
Sydämeni halusi...
Jos tarkoitat energian kulutusta, se riipuu lieden koosta ja uunin laadusta. Isompi levy kuluttaa enemmän energiaa luin pieni ja kiertoilmauuni enemmän kuin tasalämpöuuni. Lieden mukana tulee ohjekirja, josta voit itse laskea kysymäsi energian kulutuksen.
Kuluttajatukimuslaitoksen tietokannasta löydät tietoa liesistä http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html
Kirjoita asiasanaksi liedet.
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Kyllä löytyy. Helmet sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X kuorsa** ja aineistorajauksella cd-levy saadaan kaksi äänitehoste cd-levyä:
55 waanzinnige geluiden : voor video filmers en discjockeys
sisältö: Sekalaisia ihmisääniä (naurua, itkua ym.) ja ihmisen tuottamaa hälyä (vihellyksiä, kuorsausta ym.)
Stakkato : Die Hörtest-CD von AUDIO
sisältö: soittimien, kirkonkellon, särkyvän lasin, luonnon, moottoreiden, keilaamisen, jalkapallostadionin, ilotulituksen, aplodien, kuorsauksen ja hiljaisuuden ääniä, sekä testisignaaleja.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kuorsausta sisältyy seuraaviin myös Helmet-hausta löytyviin cd-levyihin:
Noiruttu Pohojam'maa / Rehupiikles kappale Iiskan tupairylli = Looking out my backdoor, sisältö:...
Vaikuttaa siltä, että kysyttyä kirjaa ”Yhden asian mies : Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi / Liisa Laukkarinen, Marius Rüfenacht. Helsinki : Tammi, 1998; ISBN 951-31-1304-3” ei tosiaankaan ole enää myynnissä missään. Tarkistin mm. Booknet-nettikaupan. Siellä myydään sekä käytettyä että uutta kirjallisuutta, mm. poistoeriä. Myöskään antikvariaattien Antikka.net -verkkokirjakaupassa ei kirjaa ole myynnissä.
Koska Antikkaan kuuluu lukuisia suomalaisia antikvariaatteja, se lienee kuitenkin suhteellisen tehokas myyntikanava. Antikassa on Puutelista-lomake, jonka avulla voi ilmoittaa tiedot halutusta teoksesta.
Kirjatoiveen voi esittää myös yksittäiselle antikvariaatille.
Myöskin nettihuutokauppaan Huuto.net kannattanee laittaa kirjasta kysely...
Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta...
Kyseessä on ilmeisesti Ilmari Schepelin kirjoittama juttu Vanhalla Volgalla Venäjän vainioille. Tämä artikkeli on ilmestynyt Carelia-lehden numerossa 5/2007, (s.143-151).
Carelia-lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ainoastaan Itäkeskukseen. Kirjasto säilyttää lehden kuluvan vuoden numerot.
Tällä hetkellä numero 5/2007 on paikalla, joten artikkeli voidaan kopioida ja lähettää Kallion kirjastoon. Toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Lähetetyistä valokopioista kirjasto perii palvelukopiomaksun, joka on 1 euro per sivu (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/palvelukopiot ).
Vanha nimi Linus tulee kreikankielisestä sanasta linon, joka tarkoittaa pellavaa. Perimätiedon mukaan Linus oli Rooman piispa, Pyhän Pietarin seuraaja. Nimi oli Suomen almanakassa vuosina 1708-1869. Ruotsin almanakkaan se tuli vuonna 2000.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
Hei,
Helsingin väkilukutieto löytyy vuodelta 1850 ja se on
20745. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1972, Taulu 13 Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815-1970 lopussa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa on saatavana Helsingin henkikirjoitetun (12 -vuotta täyttäneen) väestön tilasto alkaen vuodesta 1635.
Tilastoarkistossa (Työpajankatu 13 B, 2krs) ovat saatavana väkilukutaulukot vuodesta 1749 alkaen.
Arkistoaineiston tietosisältöön voi tutustua Tilastoarkiston verkkosivuilla osoitteessa => http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/vakilukutaulut_kuvaus.html
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy kysymistäsi aiheista runsaasti viitteitä.
Mene Tiedonhaku > Tarkennettu haku ja kirjoita hakusanat hakuruudun Asiasanat/aihe -riville.
Työnohjauksesta on yksinkertaisinta hakea sanalla työnohjaus, jolloin tuloksena on 44 viitettä.
Työssä jaksamisesta saat 39 viitettä, kun kirjoitat hakulausekkeen muodossa jaksaminen ja työelämä.
Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit hakea sanoilla terveydenhuolto ja sosiaalityö, jolloin saat 21 viitettä.
Frank monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot on maakuntakirjastojen aineistotietokanta. Frankista voit tehdä haun samalla tavalla kuin Web-Origosta kirjoittamalla hakusanat asiasana-riville. Jos...
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
