Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Kyseiset kirjat löytyvät myös Turun kaupunginkirjaston tieto-osastolta.
Valitettavasti en löytänyt nuotteja Harri Tuomisen sävellyksiin Elvi Sinervon runoihin, en minkään kirjaston kokoelmista.
Löysin tiedon että Harri Tuominen työskenteli Lappeenrannassa vuodet 1975-1994, jolloin näitä runoja on esitetty Lappeenrannassa ja Valkeakoskella. On mahdollista että Lappeenrannan kaupunginteatterilla ja Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumalla olisi tietoa näistä sävellyksistä, joten kannattaisi kysellä sieltä. Tässä linkit: http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12325 ja http://www.valmu.com/
Tarkoitatteko Arvi Savolaisen kirjaa Kunnanjohtajan kujanjuoksu? Minun käsittääkseni Arvi Savolainen toimi Vieremän kunnanjohtajana. Mikä ei tietenkään sulje pois sitä, että hän olisi ollut myös Laitilan kunnanjohtajana.
Eikä ainakaan sitä, että Laitilan kunnan luottamusmiehet saivat kirjan joululahhjaksi.
"Kirjani on puheenvuoro. Se
pyrkii kertomaan siitä henkisestä väkivallasta,
joka kunnanjohtajiin saattaa kohdistua,
sanoo Vieremän kuntaa 25 vuotta
palvellut kunnanjohtaja Arvi Savolainen
kotonaan Piikkiössä."
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti12005.pdf
Hämeenlinnan kirjastossa ei mainittua kirjaa ole, mutta tilaamme sen teille kaukolainaksi muualta. Samaa pätee siihen, jos kyseessä olisikin jokin muu kirja. Reippaasti...
Nuotti löytyi Helsingistä, Suomen Pop & Jazz Arkiston kokoelmista (http://www.jazzpoparkisto.net/). Lähetin heille sähköpostiosoitteesi, he skannaavat nuotin suoraan sähköpostiisi.
Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat:
Taitaa olla rakkautta Tiina
Tiina
Tiina aloittaa oppikoulun
Tiina ei löydä Tinttamaria
Tiina ei pelkää
Tiina eksyy
Tiina epäilee Juhaa
Tiina etsii juuriaan
Tiina ja vieras poika
Tiina joutuu sairaalaan
Tiina kesälaitumilla
Tiina on aina Tiina
Tiina ottaa vastuun
Tiina saa ehdot
Tiina saa suukon
Tiina seikkailee
Tiina toimii
Tiina vauhdissa
Tiinaa ei ymmärretä
Tiinaa harmittaa
Tiinaa tarvitaan
Tiinakin ratsastaa
Tiinalla on hauskaa
Tiinalla on hyvä sydän
Tiinalle otetaan pikkusisko
Tiinan ampiaiskesä
Tiinan uusi ystävä
Tiinastako näyttelijä
Älä itke, Tiina
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Linkki Espoon kaukopalveluun on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Sivulla on myös nettilomake, tee sillä tilauksesi.
Mats Wahlista löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001.
Wahlilta on ilmestynyt seuraavat teokset nuorille:
Veden tuolla puolen 1996
Veren varassa 1998
Emma ja Daniel Kohtaaminen 2000
Emma ja Daniel Rakkaus 2001
Syvässä vedessä 2002
Emma ja Daniel Matka 2003
Ruotsia idiooteille 2004
Näkymätön 2005
Lumi peittää jäljet 2006
sekä kuvakirja Vaarin laika 1999
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Obduktiotilojen siivouksesta on olemassa yksi kirja ja pari artikkelia, jotka ovat kuitenkin jo melko vanhoja:
Laboratorioiden ja obduktiotilojen siivous. [2., uud. p.] Sairaalaliitto, 1989 (59 s.) ISBN: 951-9159-57-6
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 1. Siivoussektori 1991 : 2, s. 22-24
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 2. Siivoussektori 1991 : 3, s. 28-30
Sairaalasiivouksesta yleisemmin on kirjoitettu useita kirjoja ja artikkeleita, esim.
Lausjärvi, Marjatta: Sairaalasiivous. Puhtaustieto PT , 1998 (15 s.)ISBN: 952-5198-15-4.
Uudistuva laitoshuolto / [toimittaja: Soile Hellstén]. 2. p. [i.e. 2. laitos]. Suomen Kuntaliitto, 2003 ISBN: 951-755-551-2.
Lehtiartikkeleita sairaalasiivouksesta on kotimaisissa...
Helmet-haulla ei tosiaan nuotteja 6 kätiselle löydy, mutta Viola-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät. https://finna.fi
Valitettavasti Viola ei kerro saatavuustietoja.
Kuitenkin myös Sibelius-Akatemian ARSCA-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät https://finna.fi
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Akavalaiset työmarkkinat -julkaisussa (2007) kerrotaan, että kuntien kirjastoissa kirjastonhoitajan/informaatikon vähimmäispalkka oli maaliskuussa 2007 välillä 1723-2030 e ja tieteellisissä kirjastoissa alkupalkka 1876-2468 e. Kunta-alan palkoista ks. esim. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivulta http://www.kuntatyonantajat.fi > sopimukset > KVTES ja http://www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html . Ammattiliitoilla voi olla palkkaneuvontaa. Tämän vastauspalvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on muutamia kysymyksiä koskien kirjastoalan palkkausta, hakusanaksi esim. kirjastot tai kirjastoala sekä palkat tai palkkaus.
Voit uusia lainasi paitsi Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -toiminnon kautta myös soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Varattua aineistoa ei voi uusia, eikä lainoja voi uusia, jos maksamattomia maksuja on 5 euroa tai enemmän.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmetin etusivulta: http://www.helmet.fi/
Kirjastosta löytyy seuraavia kirjoja, joista voisi olla apua:
Kansainvälinen etikettikirja (toim Luoto),
Powell: Maan tavoille, matkailijan käytösopas,
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin (Fintra-julkaisu, 1993),
Kulttuureja ja käyttätymistä,Eurooppa (2000),
Strange: Denmark, a survival guide to customs and etiquette (CultureShock -sarjaa),
Bendure: Denmark (Lonely planet -matkaopas).
Kirjastoissa käytös- ja tapatiedon luokka on 30.8 ja Tanskaa koskeva maantiedon/matkailun luokka on 43.3.
Lisäksi katsottiin Aleksi -artikkeliviitetietokantaa, josta ei aivan viimeaikaisia tähän sopivia artikkeleita näyttänyt juurikaan löytyvän, mutta Aleksi on Lahden kaupunginkirjastossa asiakaskäytössä, jos haluat jatkaa...
