Tunturin tie -kirjaa löytyy useammastakin Suomen yleisestä kirjastosta sekä myös Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta. Antikvaari-verkkosivuilta näkyy myös, että kirjaa on saatavissa joistakin antikvariaateista, mikäli haluatte sen omaksenne (http://www.antikvaari.fi).
Tunturin tie -kirjan on kirjoittanut Viljo Saraja ja sen on julkaissut Suomen opettajain raittiusliitto vuonna 1958.
Vaasan kaupunginkirjastossa on kyseistä teosta vuodesta 1998 eteenpäin. Uusin on lainassa, mutta vanhempien vuosien kirjat ovat tätä kirjoittaessa paikalla. Teosta voi kysellä pääkirjaston musiikki- ja taideosastolta, puh. 3253565.
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan....
Kauniaisten kirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset koskien itämaisia mattoja:
Larsson Knut: Itämaisia mattoja; 1992 ja Orienteliska mattor; 1991.
Nukari Matti: Itämaiset matot; 1985
The Colour Treasury of Oriental Rugs; 1976
Beazley, M : Rugs & Carpets ..; 1996
Formenton, F : Oriental Rugs and Carpets; 1979
Amini, M: Vårda orienteliska mattor; 1981
Voin laittaa kirjat varaukseen, jos asiakas niin haluaa ja ne ovat noudettavissa Kauniaisten kirjastosta tai lähettää kirjat asiakkaan toivomaan HelMet-kirjastoon.
Tulee mieleen Grimmin "12 tanssivaa prinsessaa". Siinähän
prinsessat löytävät salakäytävän rantaan ja matkaavat ilman lupaa öisin veneellä tanssimaan uljaiden prinssien kanssa. Löytyy useampana eri kuvituksena.
Suopursun englanninkielinen nimi on Labrador tea. Se on myrkyllinen kasvi, jota ei pitäisi käyttää sisäisesti. Grönlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa esiintyy lännensuopursua, josta tehtyä teetä käytettiin paljon Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Intiaanit ja eskimot niin ikään käyttivät ”suoteetä”. Vielä 1930-luvulla tehtiin yleisesti teetä, josta käytettiin nimeä Labrador tea, St. James’ tea tai ”countrytee”. Lisää suopursun käytön historiasta löytyy kirjassa Piippo, Sinikka : Luonnon lääkeyrtit 4 s. 204-206.
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole. Runo ei myöskään ole antologioissa tai kokoelmissa, joissa on hänen yksittäisiä runojaan.
Eva Maria Korsisaaren väitöskirjassa Tule, rakkaani: naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006) käsitellään mm. tätä Shelleyn runoa. Teoksessa käsitellään pitkän runoelman joitakin suomennettuja säkeitä. Säkeiden suomentaja on Tuomas Nevanlinna. Väitöskirja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Runoelmasta käytetään sen alkuperäistä nimeä.
Varpu Vilkunan nuortenkirja Tuhkasiivet ilmestyi vuonna 1993. Ismo Loivamaan toimittama kirja Lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 kertoo kirjan olevan "kuulas tarina ystävyydestä ja kasvun kipeydestä". Se kertoo 17-vuotiaiden Sussun ja Kapun kesästä. Lisää tietoa Tuhkasiivet-kirjasta ja Varpu Vilkunasta saat tuosta Loivamaan kirjasta. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kirjasta myös arvostelu:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Kirjailijoista löytyy tietoa yleisesti ottaen hyvin sekä Internetistä että perinteisistä painetuista lähteistä, vaikkakin joidenkin aivan uusimpien kirjailijoiden kohdalla tietoa voi vielä olla niukalti.
Nettilähteistä linkkikirjasto Makupalat tarjoaa hyvän valikoiman linkkejä eri kirjailijoista kertoville sivuille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508…. Toki hakuja voi tehdä myös suoraan kirjailijan nimellä käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea (http://www.google.fi).
Kirjastoista löytyy myös kirjailijoista kertovia kirjoja. Näitä voit hakea oman kirjastosi tietokannasta käyttämällä asiasanana kirjailijan nimeä muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai kysymällä paikan päällä kirjastossa.
Hei!
Nuottikokoelmassa Pienten lauluja. WS 1958 on laulu nimeltä Pekan polttolasi. Olisiko kyseessä sama runo? Nuottikokoelma näyttää olevan paikalla Mikkelin kaupunginkirjastossa.
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
Verkkosanakirja NetMot määrittelee yhteisöllisen yhteisölle ominaiseksi, yhteisöä koskevaksi. Yhteisöllisyyden tunne on tunne yhteisöön kuulumisesta. Politiikot varmaankin pääsääntöisesti tarkoittavat sillä samaa kuin muutkin ihmiset. Yhteiskunnallisesta yhteisöllisyydestä voi lukea vaikka näistä kirjoista:
- Seis yhteiskunta - tahdon sisään! / Tuula Helne, Sakari Hänninen ja Jouko Karjalainen (toim.)
- Luottamus modernissa maailmassa / Kaj Ilmonen & Kimmo Jokinen
- Yhteisö ja politiikka / Jussi Vähämäki
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Kohtaamispaikka Lasipalatsissa on tämä mahdollisuus. Aika varataan Astan kautta eli https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Kohtaamispaikan osoite on Mannerheimintie 22-24 eli Lasipalatsi.
Löysin laulun, jonka nimi on Pyykkärityttö, mutta se sopii kuvaukseenne muilta osin niin hyvin, että se lienee etsimänne laulu. Laulu alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, onkos äidillä pestävää? Nyt kun taas tuli lämminvesipäivä äitipä saakin levähtää." Neljäs säkeistö alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, ootkos nähnyt näin ahkeraa?"
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi, ja se sisältyy hänen nuottiinsa Satulauluja (Fazer, 1967). Nuotti on A4-kokoinen, 45-sivuinen. Sen on värikkäästi kuvittanut Kylli Koski. Nuotissa on laulun pianosovitus ja sanat. Nuotin esipuheessa tekijä kirjoittaa, että laulut on aikoinaan tehty Inna-nimiselle tytölle, "mutta kun niitä lauletaan muualla, käyttävät äidit ja opettajat nimen...
