Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys...
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan mukaan hoitopolkujen tai hoitoketjujen englanninkielinen vastine on critical pathways. Myös termejä care pathways tai care path käytetään. Tietokannan kautta voi hakea myös suomenkielisillä termeillä ja valita kieleksi englannin, jolloin tulokset ovat englanninkielisiä.
Uusimpia tutkimuksia tämän haun kautta ovat mm. nämä:
- Personal liberty in psychiatric care : towards service user involvement / Lauri Kuosmanen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals / Marita Koivunen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis; psychiatric symptoms, GAD-autoantibodies, and response to...
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Malesian väestö on jakaantunut maan sisällä todella epätasaisesti. Itä-Malesiassa asuu 5,44 miljoonaa ihmistä ja Länsi-Malesiassa 21,2 miljoonaa. Ero on käsittämättömän suuri varsinkin kun Itä-Malesia on huomattavasti suurempi alue kuin läntinen Malesia. Syynä on Malesian korkea elintaso ja kaupungistuminen. Työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa eli käytönnössä läntisen Malesian suurissa keskittymissä kuten Kuala Lumpurissa, Subang Jayassa ja Klangissa.
Itä-Malesian Sarawakin ja Sabahin väkiluku on todellisuudessa tilastoitua suurempi sillä alueella asuu paljon laitonta työvoimaa.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Malaysia
http://en.wikipedia.org/wiki/Malaysia
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja...
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
Ainakin kokoelmassa Musica. 1-2 : Opettajan kirja (1996, ISBN 951-757-359-6) näyttäisi olevan tämänniminen kappale. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on 1 kappale hyllyssä (Kirjasto 10).
Nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta "Finnhits. 2 : Suomen suursuosikit 1970-2006" (2007). Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on useita kappaleita hyllyssä.
Lateraalinen ajattelu on englantilaisen tutkijan Edward de Bonon kehittämä "sivuttainen" ajattelutapa vastakohtana suoraviivaiselle vertikaaliselle ajattelulle. de Bonon mukaan tavanmukainen vertikaalinen ajattelu ei useinkaan kykene löytämään ratkaisua johonkin pulmaan. Tällöin olisi hyödyllistä käyttää hyväkseen lateraalista ajattelutapaa asettumalla uuteen ja sattumanvaraisen asemaan. De Bonon mukaan vertikaalinen ajattelu on todennäköisyysajattelua ja lateraalinen ajattelu on epätodennäköisyysajattelua. Lateraalinen ajattelun avulla voidaan synnyttää uusia tehokkaita ideoita. Luovaa ajattelua voidaan de Bonon mukaan pitää osana laajempaa lateraalista ajattelua.
Lateraalisesta ajattelusta voi lukea lisää de Bonon teoksista esim. Uusi...
Etsitty säe ("ja maa tulee suuhun kuin leipä") löytyy Pentti Saarikosken kokoelman Runot ja Hipponaksin runot (1959) ensimmäisen, Johdannoksi otsikoidun sikermän viimeisestä runosta Elämä on ihmiselle annettu (nimi sisällysluettelosta runon alkusanojen mukaan).
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave...
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
