Aku Ankan taskukirjojejn korvaushinta näyttää yleisesti olevan 9 euroa. Kirjastossa voidaan selvittää mikä Aku Ankan taskukirja on kyseessä ja näin voit suorittaa korvauksen tai mahdollisesti korvata kirjan vastaavalla teoksella.
Et tarkentanut tilannetta, joten en nyt tiedä tarkoitatko sitä, että kirjaa ei löydy hyllystä vaikka tietokannan mukaan sen pitäisi olla paikalla, vai sitä, että teosta ei löydy kirjaston tietokannasta lainkaan. Koetan ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet, joka tapauksessa on parasta kääntyä tietopalvelun puoleen, jossa tarkistetaan onko kirjaa lainkaan olemassa kirjastossa vai onko se vain lainassa tai esimerkiksi varastossa, josta se on henkilökunnan noudettava. Jos kirja on lainassa tai saatavilla toisesta kimpan kirjastosta siihen voi tehdä varauksen. Jos teosta ei ole kirjaston tai edes kimppakirjastojen kokoelmissa voit jättää tietopalveluun pyynnön sen tilaamisesta muualta Suomesta. Kaukopalvelu on kuitenkin maksullista, mutta...
Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt...
Vaasasn kaupunginkirjastossa on käytössä kaksi kotimaista artikkeliviitetietokantaa (Aleksi ja Arto). Näihinkin on haluamasi artikkelit kirjattu vain julkaisupäivän tarkkuudella, sivunumeroa ei mainita. Koska Helsingin Sanomat ei ole maakunta-alueeseemme kuuluva lehti, säilytämme siitä vain kuluvan vuoden lehdet. Vanhempia lehtiä voi tilata kaukolainaksi mikrofilmeinä.
Yliopiston kirjasto Tritoniassa on todennäköisesti Helsingin Sanomia haluamaltasi ajalta, joten sieltä kannattaisi tiedustella ko. vuosikertoja.
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet....
Syntax Wizard -ohjelmaa on lukuisissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Frank-tietokannan kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) löytyvät helposti ne maakuntakirjastot, joihin ohjelmaa on hankittu. Hakuun kirjoitetaan nimekkeen kohdalle ohjelman nimi ja maakuntakirjastoiksi valitaan kaikki. Kuntia on Suomessa yli 300, joten kaikkien kunnankirjastojen selville saaminen on isompi työ, mutta se on mahdollista kirjastot.fi-sivuston kautta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:...
Kokonaista kirjaa sosialismista/kommunismista ja muodista ei Helmet-kirjastoista löydy. Ainakin alla luetelluista kirjoista ja lehdistä löytyy kuitenkin artikkeleita aiheesta. Ne löytyvät myös Helmet-kirjastoista.
- Gronov, Jukka, Oliko sosialismissa muotia? Neuvostokulutuksen historiaa (teoksessa Arjen talous: talous, tunteet ja yhteiskunta / Pertti Jokivuori & Petri Ruuskanen (toim.) (2004)
- Gronow, Jukka, Kulutusyhteiskunta ja sen kriitikot. (Tiede & edistys. 1992, nro 1, s. 8-16)
- Salonen, Kirsti, Muoti saapuu Moskovaan (Parnasso, 1987, nro 2, s. 107-108)
- Gronow, Jukka, Neuvostomuodin synty: toisen maailmansodan jälkeisen kulutuskulttuurin erityispiirteitä Neuvostoliitossa / Jukka Gronow ja Sergey Zhuralev (teoksessa...
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen...
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Kysyin asiaa kunnan liikenneinsinööriltä, joka vastasi, että tällaista varsinaista harjoittelualuetta ei kunnassa ole.
Ajoa voi harjoitella yksityisillä mailla tai esim. yritysten isoilla piha-alueilla, kunhan kysyy ensin luvan maanomistajalta tai yritykseltä.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
Näistä teoksista voisi olla hyötyä sinulle:
- Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa (1994)
- Ulkomailla: maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin / Ritva Hapuli (2003)
- Isänmaa ja Ranska: suomalainen frankofilia 1880-1914 / Kristina Ranki (2007, väitöskirja)
Matkakuumetta-teoksesta sopivalta vaikutti ainakin Marko Lehden artikkeli nimeltä Suomalaisten Tallinnan-matkailun alkuvaiheet. Isänmaa ja Ranska –teoksesta löytyy myös sopivannäköisiä lähteitä.
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
