Hei!
Reija Kaskiaho on nuortenkirjailija. Lisää tietoa hänestä löytyy sivuilta http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=51 ja http://wsoy.fi/yk/authors/show/60 sekä teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4.BTJ 2004
Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Varauksen tekeminen onnistuu kyllä jonkin ajan kuluttua, mutta ei vielä, sillä suomenkielinen Nana 17 -sarjakuva on niin uusi, että se on vasta tulossa kirjastoon.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
HelMet-alueella LP-levyjä voi digitoida Helsingissä Kirjasto 10:n Studiossa. Lisätietoja Studion varusteista sekä ajan varaamisesta löydät Kirjasto 10:n sivuilta (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/).
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan mahdollisesti sopivien äitiysvaatteiden (mekot, hameet, tunikat) kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Suuri käsityölehti:
2/2011: hihaton leveähelmainen polvipituinen mekko
5-6/2010: salsahame, väljä tunika
1/2008: muotisuunnittelija Hanna Sarénin moderni äitiysvaatemallisto, jossa mm. hihaton paljettikoristeinen tunika
2/2007: kietaistava äitiysmekko
10/2004: nilkkapituinen mekko; tunika, jossa V-pääntie ja taakse solmittava vyö
10/2003: hihaton tunika
4/2003: hieman polven yli ulottuva hame
5/2002: tunika
2/2001: liivihame
1/1999: mekko ja tunika
2/1996: liivihame ja mekko
Muotimuksu 2/2003: suoralinjainen olkaimellinen äitiysmekko
Mekko- ja hamemuoti on viime vuosina ollut melko väljä, joten...
Eino Leinon hieno runo "Virta venhettä vie" on vuodelta 1901 ja se on ilmestynyt alunperin kokoelmassa nimeltä Pyhä kevät. Eino Leinon Helkavirsiä ilmestyi vuonna 1903.
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimi ”Mimosa” on peräisin mimoosa-kukasta. Kukan nimi perustuu Lempiäisen mukaan kreikan sanaan ”mímos” (’näyttelijä’), joskin kukan nimi lienee lainattu latinan kautta. Dictionary.com osoitteessa http://dictionary.reference.com/browse/mimosa kertoo, että sana on tullut englannin kieleen latinasta joskus 1600- ja 1700-luvun vaihteessa. Näyttäisi siltä, ettei nimellä ole erityistä yhteyttä mytologiaan, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani mytologiasanakirjoista. Lempiäisen mukaan kasvin on katsottu symboloivan herkkätuntoisuutta ja häveliäisyyttä, koska sen lehdet eivät kestä koskettelua.
10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille.
Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä:
http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot…
Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan....
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Mikko Vilkastus on henkilöhahmo Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit. Hän toimii Eskon puhemiehenä ja hääretkellä matkakassan hoitajana. Hän on alun alkaen tietoinen siitä, että naimakauppa on puhdasta pilaa, mutta ei paljasta sitä Eskolle. Muutenkin Mikko tietoisesti tuottaa Eskolle vaikeuksia - kotimatkalla hän esimerkiksi juottaa tämän humalaan.
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan...
Postmodernin markkinoinnin kohteena ovat kulutukseen perustuvat yhteisöt. Usein ajatellaan virtuaalista markkinointia online-yhteisöille. Aiheesta löytyy kirjoja ja artikkeleita myös googlaamalla, mutta erityisesti Aalto-yliopiston kirjastosta, lib.hse.fi.
Tässä muutama kirjaehdotus:
Baker, Michael J & Hunt, Susan (2008) The Marketing Book
Cova, Bernard et. al (2007): Consumer tribes
Schroeder, Jonathan E et. al (2006): Brand culture
Kangaspunta, Seppo: Yksilöllinen yhteisölliyys (2011)
Siman valmistusohjeissa tosiaankin poikkeuksetta puhutaan pullottamisesta. Mitään ehdotonta estettä pullojen korvaamiselle vastaaville tiiviisti suljettavissa oleville astioille en kuitenkaan onnistunut kirjallisuudesta löytämään. Jos kuitenkin huomioidaan, että sima yleensä suositellaan tarjottavaksi mahdollisimman viileänä, pienet pullot ovat suuria tynnyreitä käytännöllisempiä astioita.
Siman jäähdyttämisenkin voi toki jättää väliin, mutta se ei ole välttämättä suositeltavaa: lämpimässä käyminen voi tapahtua liian nopeasti eikä simasta tule yhtä hyvänmakuista kuin viileässä tapahtuvan hiljaisen jälkikäymisen tuloksena saadusta simasta. Jos sima saa käydä liian pitkän ajan lämpimässä, pääsee liian suuri osa käytetystä sokerista hajoamaan...
Juliana-nimi on miehen nimen Julianus sisarnimi. Julianus puolestaan on vanha roomalainen nimi, joka on johdettu sukunimestä Julius.
Julius-sukunimen on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä. Juliusten sukuun kuuluivat mm. Gaius Julius Ceasar ja keisari Augustus. Gaius Julius Ceasarin syntymäkuukausi heinäkuu on useissa kielissä saanut nimensä tuon kuuluisan roomalaisen mukaan (july, juli, Julius).
Juliaana nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Lmepiäinen: Nimipäiväsanat (Gummerus, 1994)
Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
