Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
En oikein ymmärtänyt, tarkoittiko kysymyksenne sitä, että kaikkiin kuntiin olisi hyvä saada yhteinen kirjastokortti. Tämä on ollut pitkään unelmana yleisissä kirjastoissa Suomessa, mutta se on ollut ja on vieläkin hankala toteuttaa, koska kunnissa on vielä monia eri kirjastojärjestelmiä käytössä.
Kunnat sinänsä hallinnoivat itse kirjastopalveluitaan, joten Kirjastot.fi tai edes Opetusministeriö eivät voi velvoittaa kuntia yhteiseen järjestelmään tai yhteistyöhön, vaikka siihen jo monin paikoin tähdätään ihan omasta tahdosta. Kirjastot.fi on toimitus, jossa tuotetaan kirjastoille sekä kirjastojen asiakkaille valtakunnallisia verkkopalveluita, tätä Kirjastot.fi-sivustoa sekä etusivulla näkyviä muita sivustoja (esim. Sivupiiri.fi,...
Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Kaukolainapyyntö täytyy tehdä oman kotikirjaston kautta. Eli kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta (joko opiskelukirjastosta tai kaupunginkirjastosta) Tukholmasta kaukolainamahdollisuutta! Kaukolainojen hinnat ovat kirjastokohtaisia, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston taksa on 4 euroa Suomesta ja Pohjoismaista tilattaessa. Tukholman kirjaston kaukolainan hinta kannattaa tarkistaa omasta kotikirjastosta!
Seuraavassa linkissä Tukholman kaupunginkirjaston yhteystiedot: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=2984
Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Vuosina 1988-2007 eduskunnan puhemiehinä toimivat:
Matti Ahde (SDP, 1987–1988)
Kalevi Sorsa (SDP, 1989–1991)
Esko Aho (Kesk., 1991)
Ilkka Suominen (Kok., 1991–1994)
Riitta Uosukainen (Kok., 1994–1995)
Paavo Lipponen (SDP, 1995)
Riitta Uosukainen (Kok., 1995–1999)
Jukka Mikkola (SDP, 1999)
Riitta Uosukainen (Kok., 1999–2003)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk., 2003)
Paavo Lipponen (SDP, 2003–2007)
Timo Kalli (Kesk., 2007)
Sauli Niinistö (Kok., 2007–2011)
Lähde: http://www.eduskunta.fi/thwfakta//hetekau/hex/hxent.htm
Palvelussa on linkki puhemieslistaan. Yksittäisten puhemiesten profiileista löytyy tieto puhemieskaudesta: merkintä Puhemiehistö (Pm) tarkoittaa eduskunnan puhemiestä, I VPm ja II VPm ensimmäistä ja toista varapuhemiestä.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Valitettavasti etsimääsi kirjaa ei ole Leppävaaran kirjaston tai muidenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nopeimmin saat siis kirjan käsiisi, jos lainaat sitä vaikkapa luokkatoverilta joksikin aikaa.
Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin).
Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004)
Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007)
Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010)
Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010)
Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa.
Surun käsittelyä ja...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
