Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Sellon kirjastosta Espoosta löytyy teos Sweig, Julia: Cuba : What everyone needs to know (New York : Oxford Univeristy Press, 2009) Kirja on jaettu ajallisesti kolmeen osaan eli aikaan ennen vuotta 1959, kylmän sodan aikaan 1959-1991 ja kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1991-2006. Kirjassa painopiste on Yhdysvaltain ja Kuuban välisissä suhteissa. Katso saatavuustiedot Helmetistä, pääkaupunkiseudun yhteisestä luettelotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomeksi vastaavaa teosta ei näyttäisi löytyvän. Suomeksi löytyvät ainakin Raento, Pauliina: Kuuba : maa, kansa, yhteiskunta (Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2011) sekä Halinen, Antti: Kuubalainen Kuuba (Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2007) Ensin mainittu selvittää...
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Merikartan mukaan Louhunsalmi olisi sillan kohdalla 18 metriä syvä. Saman lukeman antaa Karttakeskuksen Peruskartta. Syvyyskäyriä voi tutkia myös netissä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Siellä lukemaksi tulee vain 14 metriä.
Lähteet:
Merikartta J: Vesijärvi ja Päijänne. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41800&doci=28…
Peruskartta 1:20000 [3212 04]: Säynätsalo. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41751&doci=26…
Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=435…
Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli...
En nyt ihan tarkalleen tiedä, millaisia telineitä mahdat tarkoittaa: hyllyihin esille pantavia näyttelytelineitä, itsenäisinä kalusteina lattialla seisovia esittelytelineitä, seiniin kiinnitettäviä pystymallisia telineitä, kirjarivien päädyissä käytettäviä kirjatukia vai jotakin ihan muuta?
Hyllyissä käytettävät erilaiset telineet ja tuet sekä muutkin vastaavanlaiset pienet tarvikkeet ainakin Helsingin kaupunginkirjasto hankkii etupäässä BTJ Kirjastopalvelusta (http://www.btj.fi/). Suurempiin hankintoihin käytetään kaupungin Hankintakeskusta (http://www.hel.fi/hki/Hank/fi/Etusivu).
Vaikka BTJ palveleekin lähinnä kirjastoja, kouluja ja yrityksiä, voisit varmasti sieltä kysellä haluamiasi tarvikkeita.
Pinninkadun eteläosa, joka siirtyy yliopiston kohdalla rautatien varteen eikä jatku enää muun Pinninkadun linjassa, on nimetty Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992. Pinninkadun nimiaihe on Viinikanojan varressa sijainnut Otavalan pellavankehruukoulu eli "spinni". Tämän vuoksi otettiin käyttöön sama aihe nimettäessä Pinninkadun jatketta.
Toukokuussa 2001 Kehruukoulunkadun liikenne siirtyi uudelle Ratapihankadun osuudelle ja Kanslerinrinteeseen. Vaikka Kehruukoulunkatu on edelleen olemassa postiosoitteena, tämän jälkeen julkaistuissa kartoissa Kalevantien ja Viinikankadun välillä näkyvät vain Kanslerinrinne ja Ratapihankatu.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
"Kehruukoulunkadun liikenne uudelle...
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin, joten laitan tähän alkuun vastauksen, joka on kirjoitettu vuoden 2011 maaliskuussa:
"Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (...
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän...
Lainat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Vuosia sitten oli käytäntö se, että jos palautti esim. Helsingistä lainattua aineistoa vaikkapa Espoon, täytyi maksaa pieni kuljetusmaksu.
Mänttä-Vilppulan kirjastossa on muutamia BirdLife Suomi ry:n eli Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestön (http://www.birdlife.fi/) julkaisuja.
- Lintutornit / Södersved, Jan
- Suomen tärkeät lintualueet / Leivo, Mauri
- Lintuviesti / Tampereen lintutieteellinen yhdistys
Piki-kirjastojen eri kirjastoissa niitä on melko paljonkin. BirdLifeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä (http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml). Voit etsiä kirjaston tietokannasta myös niiden julkaisuja kirjoittamalla vapaasanahakuun järjestön nimi.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
Ulla Heinon kirjassa Rauma Idylliä ja tehokkuutta (2002)asiasta on lyhyt maininta s. 480 Muuten aiheesta löytyy lähinnä porilaisvitsejä ja kaskuja, esim.: Hanski ja Tapsa: Kanalim barttall (2005), Heino, Hannu: Sikses, sanos raumlaine (1997), Heino: Raumangiälise uutise (1998, Heino: Pystökaffell (2004), Heino: Raumlaissi sanambätki (1996), Kyherö, Wolter: Rauma matkaopas (1995).
