HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta.
Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin...
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kysymäsi kappale löytyy Pedro's Heavy Gentlemen & Friends -yhtyeen CD-levyltä ”20 suosikkia” (Warner Music Finland, 1999) sekä kokoelmalevyltä ”80-luvun huiput. 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83” (Fazer Records, 1995).
Viola-tietokanta osoitteessa kertoo, että kyseinen Eila Pellisen levytys löytyy vanhalta savikiekkolevyltä ”Luokseni jääthän; Unikkojen aikaan” (1958). Se on julkaistu myös levyillä ”Eila Pellinen laulaa. 2” ja ”Eila Pellistä tapaamassa”. CD-levyllä kappale ei näytä ilmestyneen lainkaan.
Valitettavasti mitään edellä mainituista levyistä ei Finna.fi:n mukaan löydy Suomen kirjastoista. Nettikaupoista sitä voisi saada hankittua.
Miesten sukupuolielimistä kertovia kirjoja voisi löytyä tietokirjallisuuden luokasta 59.536. Laajemmin seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 59.35. Niissä on varmasti myös kerrottu sukupuolielimistä. Aiheeseen liittyviä kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastolla, joten kannattaa mennä katsomaan sen mukaan, haluatko aikuisille vai nuoremmille suunnattuja kirjoja. Toivottavasti löydät sopivan kirjan!
Lukitus on HelMet-verkkokirjaston varsin tuore toiminto, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Lukitus kannattaa muistaa poistaa heti, kun varaus saa tulla, sillä muuten se voi jäädä roikkumaan eikä saavu koskaan.
Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen”.
Laulun "Ilta redillä" kertosäe on muuten samanlainen kuin lainaus, mutta sanan "kaunein" tilalla on sana "kallein", ainakin niissä nuoteissa, jotka tarkistin, siis: "Jää rauhaan kaupunki kallein, nyt täytyy aavalle rientää. Käy ruskottamaan yö valjetessaan, ja liinat ne hulmuvat vaan." Tosin esim. Suuren toivelaulukirjan osan 17 nuotissa on ilmeisesti kirjoitusvirhe ensimmäisen säkeistön kertosäkeessä ("Jää rauhan kaupunki kallein...") ja Georg Ots laulaa myös kertosäkeen vähän erilaisilla sanoilla, vaikka sanoittajaksi on merkitty sama Byman. Suomenkielisissä sanoissa voi siis olla eroavaisuuksia eri lähteissä.
"Ilta redillä" -laulun on säveltänyt Vasili Solovjev-Sedoi ja sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Vetšer na reide....
Helmikuussa 2012 Tammelta on kerrottu, että tuo osa ilmestyisi suomeksi vuoden 2013 alussa. Tieto löytyy aikaisemman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksen yhteydessä käydystä keskustelusta osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=279635fb-ca….
Sihvoin ja Sihvomaa ovat niin harvinaisia sukunimiä, ettei niiden selitystä löydy nimikirjoista. Nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Sihvoin –nimisiä on 8 miestä ja 8 naista, Sihvomaa –nimisiä 5 miestä ja 8 naista. Kumpikin sukunimi on kuitenkin ilmeisesti johdettu nimestä Sihvo, johon sanotaan sisältyvän miehen etunimi Sihvo, jota on Suomessa käytetty Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeksi Sihvo on voinut siirtyä suvun kantaisän tai talon nimestä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvun Käkisalmesta. Sihvo sukunimeä on lähinnä etelä-karjalainen. (Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000). Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet on suojattu.
Runon nimi on Opettajan neuvo ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeenlinnan lyseon toverikunnan Joci Baccalaureus –nimisessä pilalehdessä 18.2.1893. Leino kirjoitti sen nimimerkillä Ypsilon. Runo löytyy myös Aarre Peltosen ja Eino Kauppisen toimittamasta kokoelmasta nimeltä Kirjokeppi (Otava 1949), jossa on valikoima alkuperäiskokoelmien ulkopuolella julkaistuja runoja, ja osa siitä ainakin myös kirjasta Värssykirja (toimittanut Maija Raski, Karisto, 1. p. 1985). Molemmat kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa (http://www.helmet.fi/) Tässä runo kokonaisuudessaan:
”Lue poika, aina ahkeraan,
sun muuten paha vie,
näin sinut leivänkannikkaan
ain` ohjaa opintie!
Sill` emme koulun tähden vaan
tääll` ahkeroitse ain`,
vaan elon...
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole...
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja...
Inka on lyhentymä Inkeristä, joka puolestaan on suomalainen muoto Ingridistä ja sen rinnakkaismuodosta Ingeristä. Ingrid on muinaisskandinaavista alkuperää oleva nimi, joka on muodostunut Ing-jumalan nimestä ja sanasta frid (rauha, kauneus). Inka-nimen kantamuotona voidaan pitää myös Ingaa, mutta sekin on peräisin Ing-jumalasta.
Tatu on lyhentymä Tanelista, joka on Daniel-nimen suomalainen muoto, ja Taavista, joka on David-nimen kotimainen versio. Daniel ja David ovat hepreaa. Daniel merkitsee "Jumala on tuomarini" ja David "suuresti rakastettu". Molemmat ovat Raamatun keskeisiä nimiä.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Vanhan sananlaskun mukaan "nomen est omen" eli "nimi on enne". Eri aikoina ja eri kulttuureissa...
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
