Lauri Pohjanpäältä löytyy runo nimeltä
"Päivännousu kuultaa kirkkomaan"
sekä
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot"
Alla molempien teksti, ne löytyvät esim. Lauri Pohjanpään Valitut runot kirjasta. Päivännousu -runo on myös suosittu lauluna, säveltänyt Oskar Merikanto.
Päivännousu kuultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei pääty milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
******************
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyn alta välkkyy...
WebOrigo on ATP:n (nykyisin Axiell) kehittämä ohjelma 2000-luvun alussa. Lappeenrannassa WebOrigo otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta sitä ennen ohjelma oli jo käytössä monissa pienissä kirjastoissa. Vuonna 2004 ohjelma oli jo hyvin toimiva, ja moni muukin kirjasto siirtyi siihen samaan aikaan.
Lisätietoja ohjelman kehitysvaiheista voi kysellä entisiltä ATP:n työntekijöiltä (esim. Jari Koskelainen, Martti Wuolijoki ja Esa Peltonen), jotka toimivat nykyisin Axiellissa.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta voi tarkennetulla haulla hakea teoksia asettaen hakurajoittimeksi kustantajan. Näin hakien Fennicasta löytyy 44 Odessa-kustantamon julkaisemaa teosta.
https://finna.fi
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa:
http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor…
Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä:
http://etno.net/sivu/balladi
Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä:
- Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva
- Den medeltida balladen = The medieval ballad
- Skillingtryck och mordballader
- Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim...
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Valitettavasti kysymääsi kirjaa meiltä ei löydy, Turkuun on tällä hetkellä hankittu vain kirjailijan uudempi teos, The Garden of Evening Mists.
Vastaavia tarkistuksia kirjojen saatavuuteen Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa voit tehdä Vaski -verkkokirjastossa osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Saman sivun kautta voit myös tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön tai hankitaehdotuksen, linkit näihin palveluihin löydät sivuston osuudesta "Asiakkaana kirjastossa".
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka...
