Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Learyn tunnettu iskulause esiintyy suomenkielisessäkin kirjallisuudessa hyvin usein alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan (esimerkkeinä mainittakoon Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva ja Alice Echolsin Uhoa ja unelmia : 60-luvun jälkijäristyksiä). Gary Valentine Lachmanin Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli -kirjan varsinaisessa tekstissä Learyn slogan on niin ikään jätetty kääntämättä, mutta alaviitteessä suomentaja Ike Vil esittää vapaan käännöksen "Ota trippi, virittäydy taajuudelle ja unohda maailman turhuudet."
Lähinnä "vakiintunutta" suomennosta Learyn sloganille lienee "Kytke, viritä, tipahda", jota Marja Ala-Ketola käyttää kirjassaan Hippejä, jippejä, beatnikkejä...
HelMet-kirjastoissa on kaksi eri DVD-julkaisua James Cameronin ohjaamasta Titanic-elokuvasta, jonka pääosissa ovat Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet. Elokuva tosin oli elokuvateattereissa jo kauan sitten, eikä kyseessä ole varsinaisesti komedia vaan draama, mutta kaipa tarkoita juuri tätä. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1107986~S16*fin löydät yhden levyn version, jossa on vain itse elokuva. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1760793~S16*fin löydät kahden levyn version, jossa on elokuvan lisäksi myös siihen liittyvää lisämateriaalia.
Elokuvan molemmissa versioissa on paljon varauksia, mutta voit tehdä edellä mainituissa osoitteissa siitä varauksen. Paina elokuvan sivulla nappia ”Varaa”, kirjoita seuraavalle sivulle...
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista...
Ilmeisestikään ei ole. Joissakin kirjoissa, esimerkiksi Pasi Ojalan kirjassa Kasinopelit, on hiukan tietoa myös pelien historiasta. Historia-lehdessä (2012, nro 9, s. 34-38) on aiheesta artikkeli nimeltä Uhkapelien ajaton hurma. Sekä kirja että lehti löytyvät monista kirjastoista.
Baccarat-pelin historiasta on nettiartikkeli, jossa ei kylläkään käsitellä sanaston historiaa:
http://fi.casinotop10.net/baccaratin-historia.shtml
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Voit varata aineistoa mistä tahansa HelMet-kirjastosta lähetettäväksi valitsemaasi toiseen HelMet-kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse HelMet-verkkokirjaston kautta ( www.helmet.fi ). Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole korttia ja/tai pin-koodia, saat ne käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (ota mukaan kuvallinen henkilötodistus). Varauksenkin voit tietysti tehdä myös paikan päällä kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Varaus maksaa 0,50 €.
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Ikävä kyllä tämännimistä teosta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Kati Liukkonen oli toinen tekijä vuonna 2008 julkaistussa kirjassa Viisikko - rimpuileva remmi:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529235011
Samanniminen henkilö on kuvittanut Sirpa Puskalan kirjan Pikkuruu Mustanmusta (1999):
http://kirjailijat.kirjastot.fi/en-gb/kirjailija.aspx?PersonID=1617&Pag…
Muita teoksia ei Kati Liukkoselta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu (https://finna.fi Voisiko kyseessä olla esimerkiksi novelli?
Virkkauslajeja onkin aika paljon! http://www.kaspaikka.fi/koti/tkkroger/virkkauslajit/virkkauslajit.htm
Joissakin yhteyksissä räsy- ja helmivirkkaus käsitetään samaksi asiaksi (locker hooking), joissakin taas, kuten tuossa lajiluettelossa, helmivirkkaus (bead crocheting) näyttäisi olevan eri tekniikka.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi helmivirkkaus –asiasanalla viitteet Sinä osaat 2008:4-5, Suuri käsityölehti 2008: 10, Taito100 2007:6, olivat lainassa, joten ei voitu tarkistaa millainen helmivirkkaus oli kyseessä.
Tietoa ja kuvia löytyy netistä esim. hakusanoilla räsyvirkkaus tai locker hooking. Pinterestissä esim. http://pinterest.com/riidu/rasyvirkkaus-hooking/. Myös blogeista voi löytyä malleja, esim. http://margsan-rasyvirkkaus....
Meidän kirjastotyöyhteisössämme on ainakin hyviä kokemuksia sekä Google-kalenterin käytöstä, että Doodlesta.
Google-kalenteri:
https://accounts.google.com/ServiceLogin?service=cl&passive=1209600&con…
Doodle:
http://doodle.com/?locale=fi
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien näyttämiseen julkisesti tarvitaan lupa, myös koulussa. Kirjaston elokuvilla on valtaosin vain lainausoikeus, joka sallii teosten lainaamisen yksityiseen kotikäyttöön. Kirjaston tietokannassa elokuvan teostiedoissa kerrotaan, millaiset oikeudet elokuvalla on. Joillakin elokuvilla voi olla lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus kirjaston tilaisuuksissa, mutta niitäkään ei ilman lupaa voi esittää julkisesti esim. koulussa. Kirjaston kokoelmassa joitakin esim. Ylen Tallennemyynnistä ostettuja tallenteita, joilla on koulukäyttölupa.
Asiasta enemmän esim. http://www.koulukino.fi/index.php?id=931 ja http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/elokuvat-opetuskaytossa
Kokeile kirjaa Elä ilman laseja / Science of Life ; [käännös: Anna-Liisa Kuusela] ISBN 951-9413-33-2 . Kirjassa on kuulemma hyvät silmien rentoutus- ja voimisteluohjeet (Bates Method).
Myös Kaisu Viikarin teos Opi ymmärtämään ja ehkäisemään myopiaa saattaa sisältää harjoituksia.
Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Em. energiajuoman mainos:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Urbaanissa sanakirjassa annetaan selitys, että kun Es pärisee, on hyvä tunne - oletettavasti sen jälkeen, kun on juonut tätä juomaa. Sivun osoite:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp
Kaverin poistamisen pitäisi onnistua Facebookissa näin: Klikkaa Facebook-profiilisivultasi kohtaa ”Kaverit”. Etsi kaveri, jonka haluat poistaa, ja vie hiiri kuvakkeen ”Kaverit” kohdalle. Esiin ilmestyvästä valikosta voit klikata kohtaa ”Poista kavereista”. Henkilön pitäisi poistua siten kavereista, joskaan en nyt itse asiaa testannut, koska en halua poistaa ketään kavereistani.
