Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen verkkokielikurssit ovat maksuttomia. Kursseilla voit opiskella englannin lisäksi myös suomea, ruotsia, espanjaa, saksaa ja venäjää. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kielikurssit/Verkkokielikurssit(39…
Varminta olisi varata skannerilla varustettu kone etukäteen, sillä jos menet Kaupunkiverstaalle ilman varausta, saattavat skannerikoneet olla varattuina. Skannerit ovat Kaupunkiverstaan koneilla 1–5.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Verohallinnon palvelunumerossa pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä henkilökohtaisesti. Palvelunumerot löytyvät vero.fi-sivulta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Aivan noin lyhyttä kirjaa en löytänyt, mutta muuten hyvin kuvaustasi vastaa Alice Kuipersin romaani Terveisin äiti (Otava 2008). Toinen samantapaista aihetta käsittelevä romaani on Elizabeth Noblen Kirjeitä tyttärelle (Karisto 2009). Siinä ei kuitenkaan ole muistilappuja, vaan ennemminkin kirjeitä.
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Ehkä tästä Antti Hyryn pienestä novellista voisi löytää nuoren ihmisen tietoisuuden heräämisen ja elämän katoavaisuuden ymmärtämisen symboliikkaa. Kaunokirjallisuus avautuu kuitenkin jokaiselle lukijalle hiukan eri tavoin, ja sen tulkinta kannattaa tehdä itse.
Alla olevissa kahdessa blogissa käsitellään myös novellia:
http://novelli.fi/blogi-1/
http://taasyksikirjablogi.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
Kouvolan kirjaston tietokannan mukaan laina on uusittu 25.4., ja uusi eräpäivä on 25.5. Ilmeisesti olet onnistunut myöhemmin samana päivänä sen uusimaan, ja kyseessä on ollut lyhyt, tilapäinen häiriö Kyyti-sivustolla. Eli asia lienee nyt kunnossa.
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Asiakastyytyväisyys käsitteestä ja sen tutkimisesta löytyy tietoa erilaisista asiakaspalvelu, myynti- ja laatukirjoista. Jos haet Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teoksia esim. asiasanoilla asiakkaat, asiakaspalvelu tai asiakastyytyväisyys, saat vinkkejä kirjoista. Voisit tutustua esim. teoksiin Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Rope: Asiakastyytyväisyysjohtaminen, Rissanen: Hyvä palvelu, Hellman: Arvoisa asiakas ja jos englanninkieliset teokset käyvät niin Fornell: Satisfied customer. Pääkirjaston toisessa kerroksessa on tämän alan teoksia luokissa 69.1 ja 69.3
Ikävä kyllä etsityn kaltaista runoa ei löydy Pohjanpäältä - eikä hernekeitosta. Sen sijaan Oiva Paloheimon esikoiskokoelmasta Vaeltava laulaja (1935) löytyy runo Pöytärukous, jossa jää syömättä äidin kalakeitto. Kelpaisiko se?
